Voit käyttää haussa asteriskia *
Salasana unohtunut?
 

Härmänpoika / Hämäränpoika / Vanha Härmänpoika
RotuSuomenhevonenSukupuolioriReknroTt 904, Tt 1006, Tt 1098, Tt 1151, Tt 1162, Tt 1246, Tt 1252, Tt 1345, Tt 1385, Tt 1405, Tt 1492, Tt 1544, Tt 1666, Tt 1684, Tt 1722, Tt 1778, Tt 1796, Tt 1823, Tt 1884
Syntynyt1881 (kuollut 28.7.1893, verenmyrkytys)MaaSuomiEmälinja
Säkä148 cm Värim
Kasvattaja(Alahärmä)OmistajaLagerstedt, Lapua, Suomi
Hakola J., talollinen, Alahärmä, Suomi (1886)
Hakola G., talollinen, Alahärmä, Suomi (1887)
Volff/Wolff Albin., tilanomistaja, Ilmajoki, Suomi (1887-1891)
Aaltonen K., itsellinen, Saarjärvi, Suomi (1891)
Heimnerg A., talollinen, Orimattila, Suomi (1892-1893)
Ennätykset48,4-5.47,5 (3 v.)StartitVoitto- ja sija%Voittosumma
SiirtohistoriaJälkeläisluokkaJälkeläiset54 jälkeläistä
Muuta"Kauttaaltaan "kova", varsinkin jalat olivat suuriniveliset ja harvinaisen lujat varustettuina lisäksi hyvillä kavioilla." -- Suomalaisia kantakirjaoriita I

"Härmänpoika Tt 904 oli 10 korttelia korkea, musta, suhteellisesti rakennettu, hyväjalkainen ori. Poikasena kun sen näin, jäi mieleeni sen suuri rinta, suuret lapalihakset, laajalihaksinen, täyteläinen lautanen, lyhyehköt karvaset jalat ja suuret jouhet - ja sen juoksijamaine: parasta ennätystä en nyt muista eikä ole tällä kertaa tilaisuus sitä nähdä virallisista papereista. Syntynyt oli Härmänpoika v. 1881 Alahärmässä.

Jo nuorena herätti to tanakka miellyttävän näköinen ori niin suurta huomita juoksulahjoillaa, että joku hevosiin innostunut rahamies osti sen pois kasvattajaltansa.

Siihen aikaa oli vielä ns. ohjasmiehen taito harvoilla, valituilla. Hevosmiehemme olivat siihen aikaan paljon yksipuolisempia, eli ainakin oli monipuolisempia hevosmiehiä paljon harvemmassa kuin nykyään. Tässä tekisi mieleni huomauttaa, että hevosmiesten kehitys on mennyt eteenpäin ainakin yhtäpaljon kuin hevostenkin, ellei enempikin - siitäkin ajasta lähtien.

No niin, Härmänpoika sai uuden omistajan ja sille etsittiin taitavaa ajajaa, ja omistajan mieleinen löytyi Keski-Suomesta, juuri Saarijärveltä.

Siellä kävi ja oleilikin nyt usein tuo vihainen karhumainen pohjalainen ori. Härmänpoika oli todellakin saanut sopimattoman hoidon ja kohtelun kautta auttamattoman arkuuden korvainsa seutuun ja tullut siitä, ainakin jonkun verran, vihaiseksi.

Muistan vieläkin selvään sen kauhun, mikä minulla oli niinä aikoina poikamaisissa mielessäin: uskoin, että kaikki pohjalaiset eteenkin Härmäläiset miehet ovat puukkojunkkaria ja oriit siellä ihmissyöjiä. Pelkäsin koko Pohjanmaata! Lienee sitä nyt jälkeenpäin pelännyt jo jotkut muutkin...

Härmänpoika siis kävi Saarijärvellä ja rakastelikin jonkun verran kulkeissaan. Paljon ei kuintekaan tuolle, kallismaksuiselle, vihaiselle oriille tammoja viety, kun omalla seudulla löytyi halvempimaksuisiakin ja siivoja oriita. Kuitenkin jäi jokunen varsa. Huomatuin näistä oli kuuluisa Extra Tt 2471, jota pidettiin aikoinaan yhetnä maamme parhaimmista tammoista. Jäi joitakin muitakin, jotka nuorena joutuivat pois seudulta. Muutamilta Härmänpojan tyttäriltä ei saatu varsoja. Jäi näistä käynneistä kuitenkin pysyvääkin jälkeä, mm. kantakirjaori 447 Halju ei ollut varsin kaukana Härmänpojasta ja tätä käytettiin useana keväänä runsaasti seudulla siitokseen. Paitsi tätä, moni muu saarijärveläinen yvä hevonen ottaa alkujuurensa niiltä ajoilta." (J.H. Vesterinen, Saarijärvi helmikuu 1920, julkaistu Hevoshoitolehdessä 3/1920)

"Suomen juoksijahevosesta kirjoittaa Suomalaisessa hra K.J. Varvikko: Härmänpojan suku on osoittautunut erittäin soveliaaksi lähtö- tahi kantaroduksi Suomen työ- ja juoksijahevoselle, jota pitäisi Suomen maanviljelijäin erityisesti kehittää. Itse Härmänpoika oli tosin verrattain pieni, noin 10 korttelia, mutta ruumiinrakenteeltaan erittäin jäntevä, muodollinen ja sopusuhtainen, rinta leveä, jalat litteät ja suorat. Paitsi näitä hyviä tyypillisiä ominaisuuksia oli Härmänpoika viimeisen päälle vireä ja joutukulkuinen - ominaisuuksia, joille hevosmiesten aina täytyy antaa suuri huomio, erittäin näin harvaan astutussa ja kulkuneuvoilla vähän varustetussa maassa. Jotapaitsi tämä juoksiaj oli siitä hyvä, että se jätti jälkeläisiinsä samoja hyviä ominaisuuksia. Tosin se oli jostakin huonosta kohtelusta saanut liian vihaisen luonteen, mutta se ei ole seurannut perintönä jälkeläisille. Aikoinaan esiintyi Härmänpoika pitkät ajat voittajana maamme kilpa-ajoradoilla ansaiten mainetta ja rahaa, mutta ansaitsee, vaikka onkin jo manan majoilla, vieläkin muistoon johtaa." (Uusi Aura 68/1902)

"Juoksijaori Härmänpoika kuollut. Tämä tunnettu ori on viime kuun 28. p. kuollut omistajansa talolliselta Viktor Puhtilalta, Hollolan Toivolassa. Ori oli saanut pienen naarmun kaulaansa, josta syntyi verenmyrkytyksn tapainen kankutauti, jota kesti seitsemän päivää. Niska käntäytyi taakse, hengitys oli arskas, ruokahalu kerrassaan lopussa ja suu puristettuna tiukkaan, jotta oli vaikea saada mitään lääkkeitä tai rieskaa maitoakaan sisään, jota muuten tästä taudista kuulutaan hyvällä menestyksellä annettavan runsaammissa määrin.

Härmänpoika oli aikansa parhaita juoksijoita, ja sen maine maassamme kyllä tunnetaan. Mutta kuuluisa oli se myöskin äärettömästä vihaisesta luonteestaan, jonka vuoksi sitä oli hyvin vaikea hoitaa." (Uusi Suometar 175/1893)
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Poika
Tt 627
vm 146 cm s. 1877 FIN
58,5
sh
Nigro Tt 251
m 150 cm s. 1867 FIN

rist
Herkules Tt 9
2.11,4 rn s. 1858 FIN
 
 
sekarotutamma (majuri Ullnerin)
FIN
sekarotuori (Kokemäen kartanon)
 
   
 
  
 
Murto
(synt. Vöyrillä)
m 150 cm s. 1870 FIN

sh
Perä (synt. Isokyrössä)
m 149 cm s. 1867 FIN

sh
  
 
  
 
Pruuni (synt. Vöyrillä)
rn 148 cm s. 1866 FIN

sh
  
 
  
 
Sukutiedot
Sukusiitosaste0.000 %Täysiä sukupolvia1Kauimmainen sukupolvi2
Yhdistelmät
HärmänpoikaLisää tälle kuva...
Lisää tälle kuva...
Kaikki kuvat (1 kpl)