| Masse | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 1416 | |||
| Syntynyt | 1911 (kuollut 16.6.1920, ähky) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 155 cm | Väri | trt, tia, vähän sek | |||||
| Kasvattaja | Eriksson, Ahvenanmaa | Omistaja | Stackelberg, vapaaherra, Turku, Suomi Durchman Oskar, apteekkari, Helsinki, Suomi (1916-1920) | |||||
| Ennätykset | 35,5ke | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 5 jälkeläistä | |||||
| Muuta | "Masse kävi Tukholmassa Olenhan minä sen sanonut, sanonut useaan kertaan: - Viekää suomalainen hevonen ulkomaalaisiin otteluihin, niin se loistaa siellä kuin tähti! - Viekää suomalainen nupokyyttö ulkomaalaisten, hyllyvälihaisten rotulehmien rinnalle, niin huomaatte, että se neitseellisyydellään panee ymmärtäväiset ihmiset polvilleen! Nyt se näitte. Apteekkari Durchrnan katseli tässä tuonnoin Masseaan, taputteli sitä kaulalle ja kysäsi sitten aivan noin välittömästi: Emmeköhän me, Masse, lähde Tukholmaan? Ja näytä niille riikinruotsalaisille oikein sitä suomalaista notkeutta ja suomalaista lentoa! Ja kun Masse pukkasi häntä ystävällisesti kylkeen, niin pidettiin asia heti päätettynä. Apteekkari Durchman lähti Massensa kanssa Tukholman ravikilpailuihin. Se oli kokonaan toista kuin pyräyttää Uuraisilta Jyväskylään juoksemaan. Rasittava matka ja kallis matka. Ja kaiken päälle piti jököttää 48 tuntia karenteenissa. Juuri se aika, joka oli kotoa lähdettäessä ajateltu käyttää kilpa-ajojen valmistuksiin ja radan koettelemiseen. Ei siis ihme, jos Masse, suoraan radalle ja englantilaisten ja amerikkalaisten rimppakinttujen ja töpöhäntäisten sukulaistensa seuraan jouduttuaan, tuli hieman vilkuilleeksi sivuilleenkin ja unohtaneeksi sen menemisen asian. Mutta neljänneksi sentään tultiin kuin tultiinkin. Tulivatpa sitten seuraavat päivät. Totuttiin ympäristöön ja siihen keikailevaan seurapiiriin. Ja silloin se taasen muistui Massenkin mieleen, se keskustelu siellä kotitallissa: riikinruotsalaisille on osoitettava suomalaista notkeutta ja suomalaista lentoa. Eikähän siinä ollut paljon yrittämistäkään. Masse löi kuin leikiten neljä ensimäistä palkintoa. Tukholma hyppi varpaisillaan. Riikinruotsalaisten kielellä pyöri vain Massen nimi. Ja kun leikki oli lopussa, oli Massen hallussa myös Tukholman naisten kunniapalkinto. Käsittääkö lukija: Tukholman naisten kunniapalkinto! Se on jotakin sellaista, joka suorastaan nousee päähän. Sillä Tukholman nainen on hieno ja fiini. Ei pole koskaan kengänkantojaan linttaan. Tietysti siellä myöskin yritettiin kaiken lystin päälle levitellä seteleitäkin ja puhella siihen suuntaan, että voisihan sen Massen jättää Ruotsiinkin. Mutta apteekkari Durchman ei ole niitä miehiä, jotka rupeaisivat seuran pettureiksi ja siksipä hän taputtikin Massea lantioille ja vastasi: Ei pojat! Kyllä me Massen kanssa lähdetään jälleen kotiin ja omille pehkuille! Mutta jos herrasväkeä huvittaa, niin voittepa pistäytyä ominenne siellä meidänkin puolessa meitä katsomassa! Tietysti sekin luvattiin. Mutta varmuuden vuoksi pistettiin sentään vielä Massen kuva kankaalle oikein öljyvärein ja tekaistunpa kipsiveistoskin. Sellainen oli siis se Massen käynti Tukholmassa. Tulemista, näkemistä ja voittamista. Kiitettiin ja käskettiin toistekin tulla. Ja lähetettiin terveisiä, että kyllä he tykkäävät niistäkin suomalaisista hevosista Hipon-Innosta, Kössistä, Ilmojen-Haltiattaresta ja muistakin — jotka he jo ovat onnistuneet käsiinsä saamaan. Ja ilmoitettiin samalla se usko, että suomalainen hevonen on elementissään vasta silloin, kun suomalainen on sen ohjaksissa. Kiitos vain terveisistä! Hyvähän hyvässä talossa on pistäytyä. Mutta olisihan hauska nähdä ensin se vastavisiitti ja ne ruotsalaiset vastapelaajat." (nimimerkki Veräjän-Mikko, Keskisuomalainen 26.2.1920) "Massella oli herttaisin luonto mitä hevosella voi olla. Se lähenteli viisaudessaan ihmistä, oli tulisen kiihkeä ja kuitenkin samalla lempeä kaikille. Se kuunteli isäntänsä puhetta ja totteli ohjasta, sen hienompiakin viittauksia. Se oli sanalla sanoen kaikin puolin "ihanne hevonen". Syyllä on tosin Massea moitittu liian kevyestä rakenteesta ja hieman vieraanlaisesta tyypistä. Mutta tämä viimemainittu syytös ei koske Kirpun perintöä, vaan on yksinomaan perintö vähän sirotekoisesta ja jalotyyppisestä emästä Nöyrä 141-VS, joka on perinyt näitä ominaisuuksia E. Vahrenin luo sijoitetusta valtion oriista Poke. Tästä syytöksestä huolimatta ansaitsee Masse tinkimättä tunnustuksen Suomen hevosrodulle hankkimastaan kunniasta. Masse kuoli sairastuttuaan ankaraan ähkytautiin (suolisolmuun) kesäkuun 16. päivänä 1920." -Fabritius: Juoksijaori Kirppu jälkeläisineen- "Ankaran kovaan ähkytautiin sairastuttuaan t.k. 15 p:vää vasten yöllä, kuoli Masse 16. p:nä klo 1 ip. Ruumiinavaus todensi kuoleman syyksi, suolisolmun (incarseration) jotenka tauti oli auttamaton. Masse oli syntynyt Ahvenanmaalla tilanomistaja Erikssonin luona; häneltä se joutui vapaaherra Stackelberg'ille Turkuun ja vuonna 1916 sen osti viimemainitulta apteekkari O. Durchman, Helsingissä. Herra Durchman'ille suotiin se harvinainen onni ja ilo, että saada ajaa tätä viisasta, pirteää ja sävyisää oritta 3½ vuotta. Hänen järkevän hoidon ja maltillisen luonteen alaisena Masse kehittyi vuosi vuodelta, kilpailu kilpailulta, parantaen aina ennätystään, joka nyt oli 1.39 km. Ainoastaan 2½ vuotta ehti omistaja sillä esiintymään radoillamme (v. 1918 ei kilpailtu maassamme) saaden yhteensä 38 palkintoa - Ilman heidän ei koskaan tarvinnut kotiin mennä kilpailusta: niin sanoi omistaja itse vapisevalla äänellä pois menneen ystävänsä haudalla. Ken tunsi Massen täydelleen, voi aivan hyvin ymmärtää sitä suurta surua, mikä onnettomuuden sattuessa valtasi 60 vuotiasta omistajaa ja koko hänen kotinsa jäseniä. - Massella oli mitä herttaisin luonto kuin hevosella voi olla. - Se lähenteli viisaudessa ihmistä; oli tulisen kiihkeä ja kuitenkin samalla lempeä kaikille. Se kuunteli isäntänsä puhetta ja totteli ohajsta - sen hienompiakin viittauksia. Se oli sanalla sanoen kaikinpuolin ihannehevonen. - Eräs maamme suurimmista hevosmiehistä (L.H. Helsingistä) sanoi Massen kuoltua, suuressa hevosmiesseurassa, että hän, huoliatta korkeasta iästään ei koskaan ole vielä istunut niin hauskan ja hyvän hevosen takana. - Hän oli nimittäin pari päivää ennen Massen sairastumista käynyt Massella ajamassa 10:kunta kilometriä. Jälkeläisiä Massella lienee paljonkin, joista H:ra Durchman'illakin on onni omistaa 1 yksi vuotisen oriin ja 1 kaksvuotisen tamman, odottaen vielä kevääksi 2:si varsaa. - Masse hakee sukunsa esi-isiä Kirpun ja Jaakon juoksijasuonissa. - Suuri, kovanonnen isku oli tämä kuolema koko Suomen raviurheilulle, sillä tunnettua lienee useimmille, että Masse toi viime talvena Ruotsista kotiin 2:si kunnia- ja 4 rahapalkintoa sekä 1 arvokkaan hopeapalkinnon. Suuria toiveita siihen vielä pantiin, ehkä liiankin suuria, koska kohtalo katkaisi ne pian! Peikon rintamatoveri on kaatunut! Eräs paras ystävä mennyt pois!" (H. v. Essen, Maatalouden Hevoshoitolehti 4/1920) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1916 | Turku | III | 154.00 cm | 153.00 cm | Kantakirjaustiedot |
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Hilpuri 73 rt 150 cm s. 1901 FIN 38,6 sh  
| Kirppu Tt 710 prt 152 cm s. 1879† FIN 44,3-5.34,4 (3 v.) sh
| Poiku (Löfgrenin, rajuluontoinen) trt 151 cm s. 1870 FIN | ||
| suomenhevostamma (Pöykkölän tilan, Rovaniemi) sysrt 148 cm FIN | suomenhevosori FIN | |||
| suomenhevostamma (Granlundin) FIN | ||||
| Vahinko Tt 2720 rt 152 cm s. 1894 FIN 2.02,5 sh
| Pujo Tt 1157 5.45 vrt tai prt 152 cm s. 1882 FIN | Pujo Tt 556 51,6 prt 148.5 cm s. 1877 FIN | suomenhevosori (Salusen, Ruovesi) | |
| Taival (Rantalan, Ruovesi) | ||||
| Kiltti Tt 1959 57,0 rt 150 cm s. 1886 FIN | ||||
| Pilkku Tt 863 trn 146 cm s. 1879 FIN | ||||
| suomenhevostamma (Ylijaman kantaa Kuusjoelta) | ||||
| Nöyrä 141-VS trt 149.5 cm s. 1900 FIN 59,0 sh
| Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887 FIN sh
| Poke Tt 693 2.02,6-6.33 vrt 153 cm s. 1874 FIN | Jaakko Tt 118 56,6 trt 147 cm s. 1864 FIN | |
| suomenhevostamma (ostettu Tampereelta) | ||||
| suomenhevostamma (Hintan, Jämsä) vprt 155 cm FIN | Valtti Tt 221 rn 151 cm s. 1869 | |||
| Pikku (H. Saksalan, Padasjoki) vrt 152 cm FIN | ||||
| Ruskea (Heinämaan, Tammela) rt FIN sh
| Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887 FIN | Poke Tt 693 2.02,6-6.33 vrt 153 cm s. 1874 FIN | Jaakko Tt 118 56,6 trt 147 cm s. 1864 | |
| suomenhevostamma (Hintan, Jämsä) vprt 155 cm | ||||
| Pikku (H. Saksalan, Padasjoki) vrt 152 cm FIN | ||||
| Mörkö FIN | Leikki ro Turku vrt tai prt 156 cm s. 1888 FIN | Valta (Vallan torpan, Jokioinen) trt 152 cm | ||
| suomenhevostamma (Tuomolan, Metsämaa) rt 154 cm | ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 2 | Kauimmainen sukupolvi | 6 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  Lisää tälle kuva... |