Hevoset-messut 6.-7.4.2024
Voit käyttää haussa asteriskia *
Salasana unohtunut?

Mirkku III
RotuSuomenhevonenSukupuolioriReknro474, ro Mustiala, ro Tammela, Tt 2142, 54 Uudenmaan ja Hämeen ktk
Syntynyt1889 (kuollut 1914, lopetettu)MaaSuomiEmälinja
Säkä151 cm Värirtpäis (ei merkkejä)
KasvattajaPelkola J., KauhavaOmistajaSuomen Valtio, sij. Mustialan emätila, Tammela, Suomi (1894-1914)
Ennätykset2.00,0piStartitVoitto- ja sija%Voittosumma
SiirtohistoriaJälkeläisluokkaJälkeläiset55 jälkeläistä
Muutakantakirjan siitokseenkäyttötietojen mukaan astunut Mustialassa 1909-1913 yhteensä 123 tammaa, joista jäi 62 jälkeläistä

"Vuonna 1914 tehtiin Mustialan Mirkulle viimeinen palvelus, sitä lepoonsa maanpoveen kätkettäessä, ennenkuin vanhuuden taudit pääsivät sitä suuremmin vaivaamaan sillä jäykiksi alkoivat jo jänteet raajoissa kuihtua ja ruokahalu oli jo aika ajoin huono. Paikkakunnalleen jätti vainaja ansiokkaan muiston siitosoriina, ei ainoastaan jälkeläisten laatuun, vaan myös niiden paljouteen nähden. Tammelassa tuskin löytynee sitä torppaakaan, missä ei löytyisi Mirkun jälkeläisiä tai sukua.

Mirkku oli 153 stm. korkea, väri oli rautiaankimo; ruumis vahva, lihakas, syvä ja muuten säännöllinen; jalat erinomaisen hyvän asentoiset, suorat, vaikka niitä kylläkin vaivasi lihajalkaisuus (lymphatiset), ontua niitä ei kuitenkaan Mirkku koskaan muistanut. Luonto sillä oli tyydyttävästi nöyrä ja virkku sekä rehellinen ja ilman joutavia, turhia juonia (se oli suorava pohjalainen).

Mustialan Mirkku ostettiin v. 1894 kasvattajaltaan 1,650 smk:sta Mustialaan, jossa se sitten toimi "valtion virkamiehenä" kuolinpäiväänsä, jolloin se oli 26 vuotta vanha. Uutterassa monipuolisessa työssä se siellä toimi ja monet ovat varmaankin ne agronoomit maassamme, jotka muun muassa muistavat Mirkku-vainajan antamia hyviä kyytejä. Sen jälkeläiset ovat isän kuvia, niistä heti tuntee Mirkun, olipa emä sitten ollut mitä tyyppiä hyvänsä, niin suuri perinnöllisyydenkyky sillä oli. Koko tuli aina hyvä, useinkin suurempi Mirkun itseä. Jälkeläiset ovat erinomaisen pintansapitäviä, tuoreita ja matalajalkasia hevosia, sekä harvinaisen hyväntapaisia. Tosin tahtoi yleisesti ukon lihajalkaisuuskin heittäytyä jälkeläisiin enempi tai vähempi. Niitä vaivaa yleisesti rohtuma jaloissa, jotapaitsi kintut eivät ole kuivat ja tahtovat jalat useinkin ajettua seistessä. Luukudos on luja, sillä luuliikoja ja luupatteja ei niissä tapaa. Koko tyyppi on muuten aivan se, mihin nykyisin pyritään; tammoja on paljon Mirkun sukua, Tammelassa etenkin, jotka järkiperäisellä siitoksella tulevat olemaan paikkakunnalle suureksi hyödyksi suomalaisen hevosen jalostamistyössä."
(Hevoshoitolehti 2/1915)
Jalostusarvostelut

PäivämääräPaikkaPalkintoPisteetSäkäk.Lautask. 
22.2.1909Hämeenlinnaei palkittu151.00 cm151.00 cmKantakirjaustiedot
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Mirkku II
Tt 775
päis 145 cm s. 1879 FIN
55,0
sh
Mirkku Tt 295
m tai sysrt 145 cm s. 1871 FIN
6.33
sh
   
 
  
 
   
 
  
 
Piiju Tt 211
päis tai km 142.5 cm s. 1869 FIN
epav56,2
sh
   
 
  
 
   
 
  
 
suomenhevostamma
(J. Pelkolan, Kauhava)
FIN

sh
    
 
  
 
   
 
  
 
    
 
  
 
   
 
  
 
Sukutiedot
Sukusiitosaste0.000 %Täysiä sukupolvia1Kauimmainen sukupolvi2
Yhdistelmät
Mirkku IIIMirkku IIIMirkku IIILisää tälle kuva...
Lisää tälle kuva...
Kaikki kuvat (3 kpl)