Farmari-maatalousnäyttely 4.-6.7.2024
Voit käyttää haussa asteriskia *
Salasana unohtunut?

Valokas
RotuSuomenhevonenSukupuolioriReknro
Syntynyt22.5.1932 (kuollut 23.1.1953, lopetettu, haudattu Korian raviradalle)MaaSuomiEmälinjaKiivaan-Valo 1873-EP
Säkä160 cm Väriprt
KasvattajaPyylampi Eino, AlavusOmistajaTakanen Matti, Koria, Suomi
Ennätykset28,8StartitVoitto- ja sija%Voittosumma
SiirtohistoriaJälkeläisluokkaJälkeläiset57 jälkeläistä
Muutageenitestattu, askellajigeeni DMRT3 CA

ennätys vuodelta 1941

Vuoden 1943 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 30,1, st. ? 16-3-3, vs. 34 250 FIM
Vuoden 1945 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 29,8, st. ? 29-9-1, vs. 173 000 FIM
Vuoden 1948 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 34,1, st. ? 0-5-2, vs. 42 000 FIM

Suomenhevosen rodun alkuvaiheessa vuonna 1894 Turussa perustettiin Hevossiitosyhdistys Hippos edistämään suomenhevosen jalostustyötä. Tähän kantakirjaan merkittiin puhdasta suomalaista rotua olevia hevosia, jotka olivat tarpeeksi kookkaita, tarpeeksi hyviä ja nimenomaan rautiaita. Vuonna 1907 perustettiin valtion kantakirja. Tärkein kriteeri oli ulkomuoto, koska hevosten sukutaustojen selvittäminen oli hankalaa ja epäluotettavaa. Väri nousi yhdeksi tärkeimmäksi kriteeriksi ja suomenhevosen toivottiin olevan rautias ja mahdollisimman vähämerkkinen. Valtion kantakirjaan ei hyväksytty valkoisia, harmaita, voikkoja tai kirjavia hevosia. Jo ensimmäisen vuoden aikana tämä näkyi kantakirjatuissa hevosissa: kantakirjaan merkittiin 113 oritta, joista rautiaita oli 106, ruunikoita 8 ja mustia ei tai muun värisiä ei lainkaan. Rautias, punarautias ja etenkin liinakko olivat suosittuja värejä. Tämä johti siihen, että muunväristen hevosten osuus väheni vähenemistään.

Yksi kuuluisa esimerkki "värisyrjinnästä" on Valokas, joka on ainoa kantakirjaamaton ravikuningas. Sitä tarjottiin kantakirjaan kolmesti ja virallisesti se hylättiin toki jalostusohjesääntöjen mukaisesti. Jouni Aalto kirjoitti Hevosurheilussa 8.5.1998 näin: "Merkittävin värijalostuksen uhri tuli oriista Valokas, jolla tehtiin kantakirjaan kolme turhaa yritystä. Ensimmäisellä yrittämällä, maaliskuussa 1937, Valokas hylättiin, vaikka se suoritti toisen käyttöluokan kokeet mm. vedettyään viisi porrasta. Hylkääjät moittivat mm. Valokkaan liikkeitä, siis niitä samoja, jotka myöhemmin veivät sen ravikuninkuuteen asti. Tosiasiassa tuomarit taisivat takertua oriin merkkeihin, joita oli siinä määrin runsaasti, että niitä ei käynyt kätkeminen. Läsin lisäksi sillä oli korkeat sukat, toisessa etusessa kainaloon asti, ja valkoista oli runsaina läikkinä myös mahassa. Toisella kerralla, helmikuussa 1939 Valokkaasta tehtiin ns. riviraakki eli se ei päässyt alkutarkastuksesta pitemmälle. Riviin järjestetyistä tarjokkaista Valokas viitattiin heti sivuun. Tuohon aikaan ravikuninkuudesta saivat kilpailla myös kantakirjaamattomat oriit, ja kun Valokas oli voittanut seppeleen 1945, sitä tarjottiin vielä kerran, kesäkuussa 1946. Kuninkuuden pehmittävät tuomarit olivat viestittäneet Takaselle, että oriin kirjavuutta katsottaisiin nyt läpi sormien, mutta kävikin niin, että Valokas ei jättänyt heille harkintavaraa: se ei vetänyt lainkaan. Protestina vetovastusmittarin jouselle, sanoivat oriin ystävät. Jousi suosi kuorman tasaista irtiottoa ja antoi perään sille, joka pyrki irrottamaan sen nykäisemällä."

Aihe on herättänyt keskustelua, sillä muutamaa vuotta myöhemmin Ilmari Ojala totesi niinikään Hevosurheilun artikkelissa, että Valokkaan hylkäämisessä yksinkertaisesti noudatettiin voimassa olevaa jalostussääntöä eikä värikysymykseen ole tarpeen puuttua. Ehkäpä sillä seikalla, hylättiinkö Valokas värityksensä vai vetämättömyytensä takia ei ole kovin suurta merkitystä - kantakirjaamattomuudella kuitenkin oli varmasti vaikutusta oriin käyttöön siitoksessa ja siten koko suomenhevosrodun kehitykseen.

Valokas voitti ravikuninkuuden vuonna 1945 Tampereella tehden tasaisimmat juoksut - se ei voittanut yhtään matkaa, mutta sijoitukset 5-2-2 takasivat sille seppeleen. Valokkaan kuninkuus ei tainnut sopia kaikille tahoille, sillä seuraavana vuoden syksyllä kuninkuuskilpaan osallistumisen ehtoihin lisättiin edelleenkin voimassaoleva sääntö, eli osallistuvien hevosten tulee olla kantakirjattuja.

Kantakirjaamattomanakin ravikuninkaana sitä käytettiin siitokseen ja sen merkittävin vaikutus suomenhevosjalostuksessa lienee se, että sen poika Valokko yh 1034 on mm. Vieterin ja Vekselin emän Vekkulin isä. Löytyypä Valokas vielä tänäkin päivänä myös monen isomerkkisen suomenhevosen sukutaulusta.
Jalostusarvostelut

PäivämääräPaikkaPalkintoPisteetSäkäk.Lautask. 
18.3.1937Seinäjokiei hyväksyttyII kl 3-5-2-1-2=13, ei rakennearvosteltuKantakirjaustiedot
22.2.1939Viipuriei hyväksyttyIV klKantakirjaustiedot
6.6.1946Seinäjokiei hyväksyttyIV klKantakirjaustiedot
Saavutuksia (2 kpl)
1943Kuninkuusravit, kuninkaat (3.)
1945Kuninkuusravit, kuninkaat (1.)
Näyttelytulokset / palkitsemiset
PvmNäyttelyPalkintoPisteetSäkäk.Lautask.Muuta
17.3.1934V kantakirjapiirin näyttely Töysäei arvosteltu151.0 cm151.0 cm
8.3.1935V kantakirjapiirin näyttely Kuortaneei palkittu155.0 cm153.0 cm
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Murto
2306 A
trt 158 cm s. 1917† FIN
29,4
sh
Toimi 1102
rt 150 cm s. 1910† FIN
50,0
sh
Sopusointu 207
37,2 rt 152 cm s. 1903 FIN
Poke ro Ylihärmä
50,0 rt 153 cm (arvio) s. 1895 FIN
Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887
 
Sorja 25A-SÖ
rt 150 cm s. 1897 FIN
Timo Tt 2376 58,9pi trn 148 cm s. 1890
Hurja Pella (hulluuteen asti pyrkivä) rt 150 cm s. 1890
Peuha 856-EP
prt 148.5 cm s. 1901 FIN
Tuisku ro Kortesjärvi
trn 152 cm s. 1892 FIN
Härmänpoika Tt 904 48,4-5.47,5 (3 v.) m 148 cm s. 1881†
 
Vappu (Ojalan)
vprt 145 cm FIN
suomenhevosori (Kunnarin, Alahärmä)
 
Hilppa (Erkkilän, Vähäkyrö)
rt 152 cm s. 1911 FIN
2.17,0
sh
Iikka (Erkkilän, Vähäkyrö)
3.54,0 prt 150 cm s. 1909 FIN
Nöyrä 201
rt 156 cm s. 1901 FIN
Eversti Tt 2545 52,0-6.38 (3km) m tai mskrj 150 cm s. 1892†
Roima (vankka, leveä, vireä) 153 cm s. 1890†
Kirppa (Piku)
rt 146 cm s. 1902 FIN
Kurre ro Lapua prt 152 cm s. 1890
Räysä (juoksijatamma) rt 150 cm (arvio) s. ~1884
Vilppu 800-EP
prtkm tai prtpäis 150 cm s. 1899 FIN
Polli (Vähäkyrössä)
trn 150 cm (arvio) s. 1895 FIN
suomenhevosori (Vari-Heikin, Lamberg)
suomenhevostamma (Mäki-Vanhalan) rt
Minna (Vähäkyrössä)
prtpäis 152 cm s. 1890 FIN
Roima (suuri, vankka ja komea) rt 154 cm s. ~1885
Vanha Kimo (loistohevoselle vivahtava) km tai päis s. 1877
Tipurtiina
1494-V
vrt 151 cm s. 1920† FIN
39,5
sh
Tipurtius 984
rt 157.5 cm s. 1909† FIN
38,5
sh
Ilo 443
53,7pi rt 149 cm s. 1902 FIN
Lahjanpoika (E. Jaskarin, Nurmo)
rn 157 cm (arvio) s. 1896 FIN
Lahja Tt 640 49,8-47,6 trn 153 cm s. 1878†
Pollu (Jaskarin, Nurmo) rn 153 cm s. 1888
Suoti (M. Rajalan, Ilmajoki)
trt 142 cm s. 1886 FIN
 
suomenhevostamma (vaihdettu markkinoilta tiineenä) trt 142 cm (arvio)
Leima (Alangon, Isokyrö)
svrt 148 cm s. 1898 FIN
Olli
mrn 158 cm s. 1894 FIN
Valtti ro Kurikka m 155 cm s. 1889
Iso-Liino rt 158 cm s. 1886
Vappu (Alangon, Isokyrö)
vprt 150 cm s. 1890 FIN
Voima Tt 1846 2.21,0 rt tai trt 154 cm s. 1885
Virkku vrn 148 cm s. 1879
Kiivaan-Valo 1873-EP
prtpäis tai prtkm 151 cm s. 1910 FIN
49,5
sh
Kiivas 126
42,5pi rn 151 cm s. 1899 FIN
Pekka ro Ylivieska
49,7 prt 148 cm s. 1884 FIN
Soukan Puno (Juola-Takalon, Ylivieska) prt 152 cm (arvio)
Vappu (Juola-Takalon, Ylivieska) rn
Rebekka Tt 936
58,8 prt 151 cm s. 1879 FIN
 
 
Ulla (Pyylammin, Alavus)
trn 146 cm s. 1897 FIN
Tuima
rt 150 cm (arvio) s. 1886 FIN
 
 
Tyttö (synt. Alavudella Pänkälässä)
rt tai rtkm 150 cm s. 1886 FIN
 
suomenhevostamma (kotoisin Ruovedeltä)
Sukutiedot
Sukusiitosaste0.380 %Täysiä sukupolvia4Kauimmainen sukupolvi12
Yhdistelmät
Härmänpoika Tt 904(5) + (5 + 6 + 8)Lahja Tt 640(7) + (5)
ValokasValokasValokasValokasValokas
Valokas
Valokas
Valokas
Valokas
Valokas
Valokas
1945
Valokas
1946
Lisää tälle kuva...
Lisää tälle kuva...
Kaikki kuvat (12 kpl)