Hevoset-messut 6.-7.4.2024
Voit käyttää haussa asteriskia *
Salasana unohtunut?

Veiterä (ex. Veikko)
RotuSuomenhevonenSukupuolioriReknro643
Syntynyt1906 (kuollut 1928, lopetettu syksyllä)MaaSuomiEmälinja
Säkä150 cm Värivrt, pt, tj sk
KasvattajaSjöroos J. S., UusikaupunkiOmistajaYöttiö Juho, Vehmaa, Suomi
Suomen valtio, sij. Malmgren K., Mallaan tila, Sammatti, Suomi (1910 ->)
SiirtohistoriaJälkeläisluokkaL3 IIJälkeläiset22 jälkeläistä
MuutaOstettu ruununoriksi Turun orinäyttelyssä 24.5.1910 2 000 markalla.

"Päättyneen syksyn synkkänä päivänä pääsi uskollisen hoitajan toimesta rauhan maille vanha palvelija, Veiterä 643, joka lähes pari vuosikymmentä valtion omistamana siitosoriina ehti vaikuttaa Länsi-Uudellamaalla, sijoitettuna Sammatin pitäjään maanviljelijä K. Malmgrenin hoidettavaksi.

Veiterä oli syntynyt 1906 Uusikaupungissa J. S. Sjöroosilla, mutta joutui sieltä Vehmaalle Juho Yöttiön kasvatettavaksi ja tuli kantakirjaan hyväksytyksi Turussa 24.5.1910, jolloin se myös ostettiin valtion siitosoriiksi ja sijoitettiin Sammattiin, maanviljelijä K. Malmgrenin omistamalle Mallaan tilalle, missä se saikin olla kuolemaansa saakka.

Veiterä kuului laajaan Kirpun Tt 710 sukuun ja olikin tuon suvun vanhimpia ja nykyään kantaisää lähinnäolevia yksilöitä. Veiterän isä oli näet Julle 492, mikä taas oli Kirpun poika. Veiterän emä oli Hanna 247-vs, minkä isä jokin Toimi niminen oli Uusikirkolta T.l. Emän sukuperä on siis melkein kokonaan tuntematon. Ja vähäpä taisi Veiterässä olla emästä ja emän suvusta, sillä niin tyypillinen kirppulainen se oli, että sitä on pidetty Kirpun sukua edustavimpana yksilöinä ja jopa suorastaan sanottu, että Veiterä kaikkein enimmän muistutti suvun kantaisää – isoisäänsä Kirppua. Veiterässä ilmeni niin selvästi Kirpun tulinen luonto ja korskea käytös sekä samalla sen rakenneheikkoudet.

Veiterä oli pienenläntä ja mitoiltaan melko vaatimaton ori, mutta sen ylväs ryhti, rauhaton luonne ja ketterät liikkeet vaikuttivat sen, että ori näytti suuremmalta kuin se todellisuudessa oli. Kantakirjaan hyväksyttäessä on siitä merkitty seuraavat mitat: k.s. 150 – k.l. 149 – v.p. 152 – r.y. 176 – r.s. 71,5 ja paino 457 kg. Siis melko lyhyt vartalo ja painokin vähäinen nykyään kantakirjaan hyväksyttäviin oriihin verrattuna. Lisäksi kantakirjaan on merkitty lausuntona: Tyyppi tyydyttävä, kokoonsa nähden vankanlainen, takajalat hyvät, etujalat huonommat, etupolvet kuhmut, huono lanne, lautanen vähän kaita. Luonnokas.

Veiterää käytettiin aikanaan melko runsaasti siitokseen. Kaikkiaan astutettiin sillä yli 500 tammaa, joista syntyi yli 250 varsaa, niin että siitosprosentti oli 50 seutuvilla. Kantakirjaan on varsoista tähän mennessä hyväksytty ainakin 3 oritta ja 21 tammaa.
..
Mitä veiteräläisten luonteeseen tulee, ovat ne vilkkaita, jopa muutamat liiankin, niin että ovat vallan hermostuneita. Luonto niillä on vireä ja ryhti hyvä ja liikkeetkin hyvin tyydyttävät ja käyttöominaisuuksiensa puolesta siis miellyttäviä hevosia. Juoksijoita ne eivät ole.

Veiterän jälkeläiset ovat hyvin yhdenmukaisia, isää muistuttavia, joten muotonsa on se hyvin periyttänyt. Niinikään sen samoinkuin suvunkin niin hyvät ominaisuudet kuin heikkoudetkin ilmenevät jälkeläisissä. Jälkeläisten perusteella onkin Veiterä palkittu valtion orinäyttelyn III luokassa II palkinnolla. Tampereen Yl. maatalousnäyttelyssä v. 1922 sai Veiterä III palkinnon jälkeläisryhmällään ja II palkinnon yksilönä.

Veiterä joutui vaikuttamaan tammakannassa, joka ei liene ollut kehuttava. Siinäkin kykeni sen ja sen suvun muoto ja ominaisuudet hyvin periytymään, mikä todistaa, että ne olivat Veiterässä voimakkaina.

Että Veiterä kykeni niinkin paljon vaikuttamaan hevosjalostukseemme, johtuu myös siitä, että se sai koko vaikutusaikansa olla samalla paikkakunnalla, lähes parikymmentä samanlaisessa hoidossa, joten suuri ansio tästä koituu myös hoitajalle, maanv. K. Malmgrenille, joka vaivojaan ja varojaankin säästelemättä uhrautui saadakseen hoitoonsa uskotulle Veiterälle hyvän hoidon. Harvoille valtion siitosoriille lieneekin suotu tällainen kohtalo. Tulevaisuus on näyttävä, mikä merkitys Veiterän jälkeläisillä on vastaisessa hevosjalostuksessamme!"

(Hevostalous 1/1929, tekstiä lyhennetty)
Jalostusarvostelut

PäivämääräPaikkaPalkintoPisteetSäkäk.Lautask. 
24.5.1910TurkuIII150.00 cm149.00 cmKantakirjaustiedot
Näyttelytulokset / palkitsemiset
PvmNäyttelyPalkintoPisteetSäkäk.Lautask.Muuta
31.1.1927Orinäyttely TuusulaL3 II
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Julle
492
rt 151 cm s. 1898 FIN
58,2pi
sh
Kirppu Tt 710
prt 152 cm s. 1879† FIN
44,3-5.34,4 (3 v.)
sh
Poiku (Löfgrenin, rajuluontoinen)
trt 151 cm s. 1870 FIN
  
 
  
 
suomenhevostamma (Pöykkölän tilan, Rovaniemi)
sysrt 148 cm FIN
suomenhevosori
FIN
 
 
suomenhevostamma (Granlundin)
FIN
 
 
Soro 44 Turun Hippos
prt 154 cm s. 1885 FIN

sh
   
 
  
 
   
 
  
 
Hanna
247-VS
rt 152.5 cm s. 1900 FIN

sh
Toimi (Uudellakirkolla)
FIN

sh
   
 
  
 
   
 
  
 
    
 
  
 
   
 
  
 
Sukutiedot
Sukusiitosaste0.000 %Täysiä sukupolvia1Kauimmainen sukupolvi3
Yhdistelmät
Veiterä
1922
Lisää tälle kuva...
Lisää tälle kuva...
Kaikki kuvat (1 kpl)