| Vihu | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 3402 | |||
| Syntynyt | 1932 | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 158 cm | Väri | trt, sek, lsi, jpka, vej rv ja vko, vtj sk ja vko | |||||
| Kasvattaja | Karjanmaa S., Seinäjoki | Omistaja | Roselius E., apteekkari, Kauhava, Suomi (1936) Roselius Margit, Kauhava, Suomi (1946) | |||||
| Ennätykset | 30,6 | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | L4 B | Jälkeläiset | 116 jälkeläistä | ||||
| Muuta | "Vihu oli samaa legendaarista vuoden 1932 vuosikertaa kuin Murron kuuluisat pojat Eri-Aaroni, Valokas ja Rymy-Murto. Vihu oli esittänyt jo nelivuotiaana kasvattajallaan Sameli Karjanmaalla sellaista vauhtia, etteipä ollut ennen nähty. Ilmajoen maantieajoissa Vihu paineli 34,8 ja muutaman viikon päästä peräti 32,2. Apteekkari Roseliukselle silloin jo kantakirjattu Vihu 3402 tuli viisivuotiaana ennen kuulumattomasta 75 000 markan huippuhinnasta. Kun Vihu sitten heti tultuaan paineli Ylihärmän Koukkuluoman tiellä 2000 metriä 35,5, jäi apteekkari Roseliuksen silmäterä, kovansarjan voittanut Toivon Virmakin hitaammaksi. --- Noina sotaa edeltävinä vuosina, jolloin Vihukin eli lihaisinta nuoruuttaan, maakunnassa oli kova kilpailu ykköshevosen tittelistä. Eri-Aaroni ja Valokas olivat jo etelässä, mutta kyllä muistakin Murron pojista – Kammo, Murti, Paanari, Säilä – oli aivan riittävästi vaivaa. --- Vihu ei tahtonut oikein pärjätä valtakunnan parhaille. Kun Seinäjoen kuninkuuskilpailussa 1943 olisi ollut se suuri näytön paikka, oli sielläkin neljä hevosta edellä: Eri-Aaroni, Kirrin Kurri, Valokas ja Murti. Roseliuksen ja Viljo Salmisen silmäterä oli joka tapauksessa tehnyt vaikutuksen vireänä ja varmaravisena juoksijana, joka oli mennyt 30,6 sekä 2000 että 1000 metrillä, jälkimmäistä pidettiin jopa Suomen ennätyksenä. --- Kasvattaja oli jo Vihun ollessa kolmivuotias käyttänyt sitä siitokseen varsin laajassa piirissä. Alavudella sai huolimattomasti sidottu tamma potkaistua sitä oikeaan etupolveen ja tämän jälkeen, vaikka Vihu niin loistavia juoksuja esittikin, se ei ollut enää koskaan täysin terve jalastaan. Samaa jalkaa vaivasi tämän tästä jännetulehdus, joka viisaan apteekkarin rohdoilla ja tunnollisen valmentajan hoidolla saatiin joksikin aikaa aina kuntoon. Keväällä 1945 Vihu oli lähetetty Tampereelle tohtori Hervan hoitoon, kun vanha jännevika oli äitynyt oikein pahaksi. Kaksi jännettä oli kasvanut yhteen ja ori oli sananmukaisesti kolmijalkainen. Tohtori Herva katkaisi jalan hermorungon, mutta jalasta tuli tunnoton ja sen seurauksena Vihu katkaisi yöllä tohtori Hervan sairaalassa tunnottoman jalan. ”Näin oli lopetettava tämän erään aikakautemme eniten lahjoja periyttävän isäoriin maallinen vaellus 1945 keväällä sen ollessa vasta 13-vuotias ja juuri isäoriin maineeseen tulemassa”, Hevosviesti-lehti raportoi. Viimeisen leposijansa Vihu sai Tampereen vanhan Hippoksen kentälle. Vihua oli arvostettu jo eläessä hyvien liikkeiden ja nopeuden lisäksi komeana ja ryhdikkäänä oriina. Vihu omasi ”hauskimpia luonteita mitä hevosella oli” ja sen lisäksi hevosmiesten piirissä oli pantu merkille sen vireys. Koska Vihun sukutaulusta puuttuivat monia maakunnan oriita rasittaneet yleiset nimet, Vihun perikunta kesti huomattavassakin määrin murtolaista linjajalostusta. Siitä ääriesimerkki on ravikuningas Forten emä, valioperiyttäjä Kiito, jonka isä ja emä olivat vihulaisia. Vihun nopein poika ja samalla sen ainoa tähitjuoksijajälkeläinen oli Forten isä Vihun-Pisko 26,0. Vihu kunnostautui kuitenkin nimenomaan erinomaisten tyttärien isänä. Sen tyttäret näkyvät monen menestyneet tammaperheen taustalla, esimerkiksi Hovi-Arin, Temen ja Turon tuottaneet emälinjan takana.” - Lyhennelmä Veijo Toivosen tekstistä kirjassa Hevoset etukaarteessa (julkaisuvuosi 2008). Vuoden 1939 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 30,6, st. ? 0-2-1, vs. 2 700 FIM Vuoden 1940 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 30,6, st. ? 2-8-2, vs. 12 900 FIM Vuoden 1943 kilpailustatistiikka (Ravirengas): enn. 31,2, st. ? 0-0-0, vs. 500 FIM | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| L4 B | Kantakirjaustiedot | |||||
| 17.4.1936 | Seinäjoki | ei palkittu | II kl 3-4-3-3-5=18 rp 3,5-4-3,5-3,5=14,5 yht. 32,5 | 158.00 cm | 158.00 cm | Kantakirjaustiedot |
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Murto 2306 A trt 158 cm s. 1917† FIN 29,4 sh ![]()
| Toimi 1102 rt 150 cm s. 1910† FIN 50,0 sh ![]()
| Sopusointu 207 37,2 rt 152 cm s. 1903 FIN ![]() | Poke ro Ylihärmä 50,0 rt 153 cm (arvio) s. 1895 FIN | Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887 ![]() |
| Sorja 25A-SÖ rt 150 cm s. 1897 FIN ![]() | Timo Tt 2376 58,9pi trn 148 cm s. 1890 | |||
| Hurja Pella (hulluuteen asti pyrkivä) rt 150 cm s. 1890 | ||||
| Peuha 856-EP prt 148.5 cm s. 1901 FIN | Tuisku ro Kortesjärvi trn 152 cm s. 1892 FIN | Härmänpoika Tt 904 48,4-5.47,5 (3 v.) m 148 cm s. 1881† ![]() | ||
| Vappu (Ojalan) vprt 145 cm FIN | suomenhevosori (Kunnarin, Alahärmä) | |||
| Hilppa (Erkkilän, Vähäkyrö) rt 152 cm s. 1911 FIN 2.17,0 sh
| Iikka (Erkkilän, Vähäkyrö) 3.54,0 prt 150 cm s. 1909 FIN | Nöyrä 201 rt 156 cm s. 1901 FIN ![]() | Eversti Tt 2545 52,0-6.38 (3km) m tai mskrj 150 cm s. 1892† ![]() | |
| Roima (vankka, leveä, vireä) 153 cm s. 1890† | ||||
| Kirppa (Piku) rt 146 cm s. 1902 FIN | Kurre ro Lapua prt 152 cm s. 1890 ![]() | |||
| Räysä (juoksijatamma) rt 150 cm (arvio) s. ~1884 | ||||
| Vilppu 800-EP prtkm tai prtpäis 150 cm s. 1899 FIN | Polli (Vähäkyrössä) trn 150 cm (arvio) s. 1895 FIN | suomenhevosori (Vari-Heikin, Lamberg) | ||
| suomenhevostamma (Mäki-Vanhalan) rt | ||||
| Minna (Vähäkyrössä) prtpäis 152 cm s. 1890 FIN ![]() | Roima (suuri, vankka ja komea) rt 154 cm s. ~1885 | |||
| Vanha Kimo (loistohevoselle vivahtava) km tai päis s. 1877 | ||||
| Jänö 1096-V rt 154 cm s. 1921 FIN 44,0 sh
| Nopsan-Jalo 892 rt 156 cm s. 1908† FIN 53,3pi sh ![]()
| Nopsa 122 51,2pi rt 153 cm s. 1903 FIN ![]() | Mörkö 50 2.00,5-58,4 rt 153 cm s. 1895 FIN ![]() | Klaus Tt 1500 trn 152 cm s. 1885 |
| Ryösy Tt 2143 m 155 cm s. 1889 | ||||
| Kerttu (V. Kolarin Viitasaarelta) rt 155 cm | Oiva Tt 512 51,3 nokirt 152 cm s. 1875 | |||
| suomenhevostamma (Muikkulahden hevossukua) | ||||
| Beda 141-KS vrt 154.5 cm s. 1904 FIN | Lahja (rovasti Gummeruksen) 55,2 rtkm tai rtpäis 158 cm s. 1897 FIN | Heilari (Nyberg, Kivijärvi) vrt 152 cm (arvio) | ||
| Kimo (Lahden talossa, Karstula) mkm tai mpäis | ||||
| suomenhevostamma (rautias) rt FIN | Linnunpoika II Tt 2753 47,9 rn 149 cm s. 1889 | |||
| Norja 926-S rt 152 cm s. 1910 FIN sh
| Rekortti 161 rt 151 cm s. 1903 FIN | Lahjanpoika (E. Jaskarin, Nurmo) rn 157 cm (arvio) s. 1896 FIN | Lahja Tt 640 49,8-47,6 trn 153 cm s. 1878† ![]() | |
| Pollu (Jaskarin, Nurmo) rn 153 cm s. 1888 | ||||
| Myrsky (Leppilahden kotitamma) FIN | Trumf Tt 1866 6.33 rn 147 cm s. 1887 | |||
| Eeti | ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.103 % | Täysiä sukupolvia | 3 | Kauimmainen sukupolvi | 12 |
| Yhdistelmät | |||||
| Lahja Tt 640 | (7) + (5) | Härmänpoika Tt 904 | (5) + (8) | Jalo Tt 776 | (7) + (7) |
| Jaakko Tt 118 | (7) + (9) | ||||
![]() Lisää tälle kuva... |



