Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseuran kantakirjausnäyttely, Hämeenlinna 9.3.1893

Huhtikuussa 1893 julkaisi Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseura kutsun alueen hevosystäväinseuroille suomalaisten työhevosten kantakirjan perustamiseksi. Perustettiin mainittujen tahojen edustajista koostuva komitea, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kantakirjan säännöiksi. Komitea sai äskettäin työnsä päätökseen.

Ensimmäinen kantakirjaustilaisuus järjestettiin Hämeenlinnassa 9.3.1893, päivää ennen suurta orikilpailua. Kantakirjan perustaminen oli tärkeä toimenpide maan hevoskasvatuksen parantamiseksi. Kantakirjaan hyväksyttäviltä hevosilta vaadittiin tarkka sukuselvitys sekä tietyt ominaisuudet, jotka kirjattiin kantakirjaussääntöihin. Tämän avulla hevosten ominaisuuksien parantaminen voitiin toteuttaa nopeammin ja ilman eri yhdistysten erilaisia näkemyksiä. Katsottiin, että hevosrodun parantamiseksi toistaiseksi tehdyt toimenpiteet (valtion ravikilpailut, nuorten hevosten palkitseminen ym) eivät olleet riittäviä ja riittävän houkuttelevia haluttujen tulosten saavuttamiseksi.

Kantakirjaan vaadittiin mm. seuraavia ominaisuuksia: Säkäkorkeuden on oltava vähintää 150 cm, rintakehän ympärysmitan tulee ylittää säkäkorkeus vähintään 25 cm ja rungon pituuden olla suurempi kuin säkäkorkeus. Etäisyys rinnan alimmasta kohdasta maahan ei saa olla merkittävästi yli puolet korkeudesta. Kantakirjaan merkittävän hevosen tulee olla vähintään 3-vuotias.

Ensimmäiseen kantakirjausnäyttelyyn oli ilmoitettu 69 hevosta. Näistä vain 25 täytti vaaditut mitat ja tarkemmin tarkasteltuna vain 12 voitiin hyväksyä kantakirjaan: yksi ori ja 11 tammaa, joista viisi palkittiin.

(Vapaasti suomentaen, Biet: tidskrift för Finlands landthushållning, 3/1893)