Vilin-Vilske 5582 Valio | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Vilin-Vilske on vaikuttanut jalostusoriina osaksi Etelä-Pohjanmaalla osaksi Perä-Pohjolassa. Vuosina 1953-1962 se on astunut 461 tammaa, joista kantavia on ollut 234, eli 50,8 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 12 oritta ja 42 tammaa, joista on hyväksytty 90,7 % eli 8 oritta ja 41 tammaa. Myös palkitsemisprosentti on huomattavan korkea 33,7 %. I palkinnon on saanut 5 tammaa, II palkinnon 4 oritta ja 19 tammaa sekä III palkinnon 2 oritta ja 11 tammaa.
Jälkeläiset ovat osoittautuneet suorituskyvyltään varmoiksi. Käyntinopeus on 94,5 %:lla alle 9 min. ja 55,8 %:lla alle 8 min. Yhtä lukuunottamatta ovat kaikki saaneet I käyttöluokkaan oikeuttavan vetotuloksen ja 82,8 % on saanut kiitettävän arvosanan, vetokyvyltään ne siis ovat huomattavasti keskitasoa parempia. Juoksunopeus on ollutt ehkä eniten vaihtteleva, alle 2.30 on juossut 78,9 %, hitaanlaisiakin on siis jokin määrä, 5,8 % on juossut alle 2 min. Liikkeistä on 32,7 % saanut hyvänpuoleisen arvosanan ja luontteesta 96,2 % on saanut vähintään hyvänpuoleisen ja 9,6 % kiitetttävän arvosanan. Ansioluokan kokeet suoritti 19,2 % ja I käyttöluokan kokeet 73,2 %.
Emien ja jälkeläisten vertailu osoittaa käyntinopeuden parantuneen 4 sek. (8.05 - 8.01), sen sijaan juoksunopeus ja vetovarmuus on keskimäärin sama kuin emillä, liikkeitten säännöllisyys on parantunut 0,2 p. ja luonne 0,2 p. eli koepisteet 0,7 pistettä. Rakenne on korjaantunut eniten, 1,5 pistettä keskimäärin. Emien keskimääräinen säkäkorkeus oli 156 cm ja jälkeläisten 158 cm, kokoa ja vankkuutta on siis tullut huomattavasti lisää.
Vilin-Vilske on kahdesti arvosteltu 3. luokassa, vuosina 1961 ja 1964 ja on kummallakin kerralla saanut I palkinnon. |
|
Kiristys 5579 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Kiristys on astunut vuoteen 1962 mennessä 233 tammaa, joista kantavia oli 133 eli 57,1 %. Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan vain 1 ori ja 11 tammaa ja hyväksytty on 1 ori ja 9 tammaa. Hyväksytyistä on palkittu 1 tamma II:lla ja 1 ori ja 3 tammaa III p:lla eli 50 %.
Käynti8kokeessa kaikki ovat kävelleet 8.30 tai nopeammin. Vetokokeessa kaikki ovat suorittaneet I kl:an oikeuttavan kokeen. Juoksussa on 75 % saanut tulokseksi ainakin 2.30 ja 25 % on juossut ajassa 2.00 - 2.15. Hyviä liikkeitään ori ei ole perityttänyt, sillä vain 16,7 % on saanut hyvänpuoleisen arvosanan. Luonne on suurimmalla osalla hyvänpuoleinen, 83,3 % I käyttöluokan kokeet on 83,3 %:lla.
Emiin verrattuna käyntinopeus on huonontunut 42 sek., juoksunopeus on parnatunut 4 sek. (2.26-2.22). Myös muut koesuoritukset paittsi luonne ovat hieman parantuneet. Jälkeläiset ovat keskimäärin 2 sm emiään kookkaampia.
Kiristys esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Eri-Veli 5345 | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Eri-Veli on koko ikänsä ollut kasvattajansa omistamana Ylihärmässä ja vaikuttaa yhä edelleen jalostusoriina Etelä-Pohjanmaalla. Se on astunut vuosina 1950-1962 yhteensä 296 tammaa, joista on kantavia ollut 206 eli keskimäärin 69,6 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 7 oritta ja 49 tammaa eli 92,7 %. Palkintoja on saanut 2 tammaa I palkinnon, 16 tammaa II palkinnon ja 2 oritta ja 15 tammaa III palkinnon, yhteensä palkittu 66,7 %. Käyntikokeessa ovat lähes kaikki kävelleet alle 9 min ja 63 % alle 8 min. Vetovarmuus on jälkeläisillä eritttäin hyvä, kiitettäviä on 87,3 % ja I kl:aan oikeuttavia tuloksia 96,2 %. Juoksukokeessa on 83,4 % saanut tuloksen alle 2.30 ja 13 % juossut alle 2 min. Liikkeiden säännöllisyydestä on vain 18,5 % saanut hyvänpuoleisen arvosanan ja luonteesta 96,3 % on arvosteltu vähintään hyvänpuoleisiksi. Ansioluokan koesuorituksia on 12,7 % ja I käyttöluokan 80 %.
Emiä ja jälkeläisiä on voitu vertailla 41 paria. Käyntinopeus on parantunut 19 sek. (8.14 - 7.55), juoksunopeus 4 sek. (2.19 - 2.15), vetovarmuus 0,3 pist., liikkeet 0,1 ja luonne 0,3 pistt. sekä rakenne tasan 1 pisteen. Emien ja jälkeläisten keskikorkeus on sama, 155 cm keskimäärin.
Eri-Veli palkittiin aikaisemmin 3. luokassa I palkinnolla v. 1961 ja tämän jälkeen on 1 ori ja 11 tammaa hyväksytty kantakirjaan. Se oli siis oikeutettu uudelleen palkittavaksi v. 1964 ja sai I palkinnon. |
|
Ero-Lohko yh 1160 Valio | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Ero-Lohko on astunut tammoja v. 1962 mennessä 249, joista kantavia on ollut 128 eli 51,4 %.
Kantakirjaan on tarjottu 8 oritta ja 8 tammaa, joista hyväksytty 5 oritta ja 7 tammaa eli 75 % tarjotuista. Palkittu on 1 ori I palkinnolla, 2 oritta ja 2 tammaa II palkinnolla sekä 2 oritta ja 3 tammaa II palkinnolla.
Kantakirjaan tarjottujen jälkeläisten koko on ollut verraten paljon vaihteleva, oriilla 154-163 cm ja 467-630 kg sekä tammoilla 148-164 sem ja 481-670 kg.
Koesuorituksissa on saavutettu seuraavanlaisia tuloksia. Käyntikokeessa ovat kaikki tarjokkaat kävelleet 9 min. nopeammin ja 62,5 % alle 8 min. Vetovarmuus on ollut erittäin hyvä, kiitettäviä on 87,4 % eikä yhtään tyydyttävää tai sitä heikompaa arvosanaa. Kun emät ovat yleensä olleet juoksijasukuisia, on juoksunopeutta periytynyt huomattavasti: alle 2 min. on juossut 12,5 %, 2.00 - 2.15 37,5 % ja 2.16 - 2.30 31,2 % siis yli 2.30 on juossut vain 18,8 %. Koesuoritusten heikoin kohta on liikkeitten kohdalla, hyvän tai hyvänpuoleisen on saanut 25 % ja tyydyttävän arovsanan 75 %. Luonteesta on 93,7 % saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. Ansioluokkaan on tullut 12,5 % ja I käyttöluokkaan 75 %.
Emien saavuttamiin tuloksiin verrattaessa (9) on todettu käyntinopeuden parantuneen 33 sek. (8.28 - 7.55), juoksunopeuden 4 sek. (2.21 - 2.17), vetokokeessa +0,3 pistettä, liikkeet ovat samoin parantuneet 0,3 p. ja luonnepisteet sen sijaan ovat vähentyneet 0,4 p. ja rakenne on keskimäärin sama 17 kuin emillä. Jälkeläisten keskikorkeus on 156 ja emien 158 cm.
Ero-Lohko yh 1160 esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Erimus Jo 8 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Erimus on astunut tammoja Keski-Suomessa vuoteen 1962 yhteensä 195, joista kantavia oli 95 eli 48,7 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 2 oritta ja 14 tammaa, joista on hyväksytty 2 oritta ja 14 tammaa eli 75 %. Palkittu on 1 tamma I palkinnolla ja 1 ori ja 5 tammaa III palkinnolla. Palkitsemisprosentti on 58,3.
Kokeista mainittakoon seuraavaa: käyntikokeessa on 64,3 % kävellyt alle 9 min. ja 50 % alle 8.30. Vetosuoritukset ovat erittäin hyviä sillä 91,6 % on saanut kiitettävän ja 8,4 ¤ hyvän arvosanan. Jälkeläisten juoksunopeus ei vastaa sitä mitä tähtijuoksijan jälkeläisiltä odottaisi, sillä 21,4 % on juossut ajassa 2.00 - 2.15 ja 28,6 % ajassa 2.16 - 2.30. Loput 50 % on saanut juoksuajaksi yli 2.30. Liikkeitten säännöllisyydestä on vain 6,7 % saanut hyvänpuoleisen arvosanan. Luonteeltaan on kaikki jälkeläiset arvosteltu vähintään hyvänpuoleisiksi. Ansioluokan suoritukset on 7,1 %:lla ja I kl 64,3%:lla.
Emien laatu on myös ollut suhteellisen heikko ainakin aikaisempina vuosina siitä päätellen että niissä on vain muutamia kantakirjatammoja. Tästä syystä ei vielä tällä kerralla ole voitu suorittaa tarkkaa emien ja jälkeläisten vertailua.
Erimus yh 1124 esitettiin 3. luokassa ensimmäisen kerran v. 1964. |
|
Juntikka 5376 Valio | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Juntikka on astunut vuosina 1950-1962 kaikkiaan 358 tammaa, joistta kantavia on ollut 225 tammaa eli keskimäärin 62,8 %.
Kantakirjaan on jälkeläisistä tarjottu 2 orittta ja 42 tammaa, joista on hyväksytty 2 oritta ja 42 tammaa eli 95,5 %. Palkinnoilla on hyväksytty 3 tammaa I palkinnolla, 1 ori ja 8 tammaa II palkinnolla ja 1 ori ja 24 tammaa III palkinnolla, palkittu on 88 %. Koesuoritukset ovat osaksi erittäin korkealla tasolla. Käyntiaika on alle 9.00 min. 81,4 %:lla ja 37,2 % on kävellyt alle 8.00. Kaikki jälkeläisett ovat saaneet hyvän tai kiitettävän arvosanan vedosta ja kiitettäviäkin on 83,7 %. Juoksunopeus on Juntikan jälkeläisillä hitaanlainen, sillä vain 41,9 % on päässyt tuloksen 2.30 paremmalle puolelle. Liikkeet ovat yllättävän säännölliset kuten isälläkin, hyvänpuoleisia 52,3 % ja kaikilla jälkeläisillä on hyvänpuoleinen tai hyvä luonne.
Emiin verrattuna ovat jälkeläisten kaikki koesuoritukset parempia kuin emillä, joskin suuria eroja on vain liikkeissä ja luonteessa, joita ori erikoisesti näyttää parantaneen. Käyntinopeus on parantunut 7 sek (8.30 - 2.23) ja ljuoksunopeus 5 sek (2.35 - 2.30). Kopeisteet paranivat yhteensä 1,8 pistettä ja rakennepisteet 1,7 p. Emät ja jälkeläiset olivat keskimäärin samankorkuisia, 158 cm.
Juntikka on jälkeläisten perusteella palkittu kolmesti, nimittäin v. 1959 II palk., v. 1961 I palk. ja 1964 I palk. |
|
Pölytys yh 962 Valio | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Pölytys on vaikutttanutt jalostusoriina eri puolilla maata ja on astunut vuosina 1949-1962 yhteensä 379 tammaa, joista kantavia oli 210 eli 55,4 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 6 oritta ja 32 tammaa ja näisttä on hyväksyttty 6 oritta ja 29 tammaa eli 92,1 % tarjoutuista. Palkintoja ovat saaneet 1 tamma I palkinnon, 1 ori ja 10 tammaa II palkinnon sekä 2 oritta ja 14 tammaa III palkinnon, yhteensä 80 % hyväksytyistä.
Koesuorituksiltaan Pölytyksen jälkeläiset on todettu erittäin suorituskykyisiksi. Käyntikokeessa on 94,8 % kävellyt alle 9 min. ja 57,9 % alle 8 min. Vetokokeessa on vetovarmuus todettu erittäin hyväksi, sillä 97,2 % on saanut kiitettävän arvosanan ja yksi jälkeläinen saanut hyvän arvosanan. Osa jälkeläisistä on myös juoksukokeessa ollut nopeita, 2.30 tai nopeammin on juossut 15,8 %. Liikkeet on ollut hyvät tai hyvänpuoleiset 34,3 %:lla ja luonne kaikilla ainakin hyvänpuoleinen. Ansioluokkaan on tullut 34,3 % ja I käyttöluokkaan 56,8 % jälkeläisistä.
Emien ja jälkeläisten vertailu osoittaa, että käyntinopeus on parantunut 29 sek. (8.22 - 7.53) ja juoksunopeus 3 sek. (2.21 - 2.18). Vetopisteet ovat parantuneet 0,4 pistettä, liikkeet 0,6 ja luonne 0,5 pistettä keskimäärin sekä rakennepisteet 0,8 pistettä. Jälkeläisten keskimääräinen säkäkorkeus oli 158 cm ja ne ovat noin 2 cm emiään kookkaampia.
Pölytys on palkittu jälkeläisten perusteella v. 1961 III palkinnolla, 1963 II palkinnolla ja sai siis 1964 ensimmäisen kerran I palkinnon. |
|
Eri-Ylpeys 5841 Valio | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Vuosina 1955-1962 Eri-Ylpeys on astunut 347 tammaa, joista kantavaksi tuli 199 tammaa eli 57,3 %.
Eri-Ylpeyden jälkeläisiä on tähän mennessä tarjottu kantakirjaan 11 oritta ja 22 tammaa sekä hyväksytty 8 oritta ja 22 tammaa, eli 90,9 %. Palkitsemisproisentti varsinkin tammoilla on huomattavan korkea, sillä I palkinnon on saanut 5 tammaa, II palkinnon 2 oritta ja 4 tammaa sekä III palkinnon 5 oritta ja 10 tammaa. Palkittu on siis 86,7 %.
Koesuorituksista Eri-Ylpeyden jälkeläiset ovat suoriutuneet varsin hyvin. Käyntikokeessa kaikki ovat kävelleet 9.00 min. nopeammin ja 57,6 % alle 8.00 min. Vetokokeessa on 90,6 % vetänyt hyvin tai kiitettävästi ja kiitettäviäkin arvosanoja on huomattavasti keskitasoa enemmän eli 84,3 %. Juoksunopeudeltaan osa on tyydyttävän nopeita, 2.30 tulokseen on päässyt 57,5 % ja alle 2 min. on juossut kaksi jälkeläistä eli 6,1 %. Liikkeistä on tasan kolmasosa saanut vähintän hyvänpuoleisen arvosanan ja luonteesta 87,9 % samoin vähintään hyvänpuoleisen. Ansioluokkaan on päässyt 15,6 % ja I käyttöluokkaan 71,9 %.
Emiä ja jälkeläisiä on voitu vertailla 14 paria ja tällöin on todettu äyntinopeuden hieman heikentyneen (7.53 - 8.01), juoksunopeus on parantunut 4 sek. (2.20 - 2.16), vetopisteet 0,2 p., liikepisteet 0,2 p., ja luonnepisteet 0,4 pistettä. Huomattavin muutos on rakenteessa, sillä rakennepisteitten lisäys on 2,1 pistettä. Jälkeläisten keskimääräinen säkäkorkeus on 159 cm ja emien 158 cm. Jälkeläisett ovat siis huomattavasti isäänsä kookkaampia.
Eri-Ylpeys on kerran aikaisemmin esitetty 3. luokassa, jolloin se sai III palkinnon ja sai siis nyt ensimmäisen kerran I palkinnon. |
|
Painaja 5122 | L3 II | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Painaja on vaikuttanut jalostusoriina miltei yksinomaan Pohjois-Karjalassa ja astunut vuosina 1949-1962 yhttensä 329 tammaa, joista kantavaksi on tullut 151, eli 45,9 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 3 oritta ja 30 tammaa, joista on hyväksytty 1 ori ja 27 tammaa, yhteensä 28 jälkeläistä. Hyväksyttyjä on näin ollen 84,8 % ja palkittu II palkinnolla ori ja 3 tammaa sekä III palkinnolla 6 tammaa. Palkitsemisprosentti on melko alhainen, 35,7. Jälkeläiset ovat yleensä nopeita kävelijöitä, yli puolet on kokeissa kävellyt alle 8 min. Vetovarmuus on myös kiitettävä, sillä 93,7 % on saanut I käyttöluokkaan oikeuttavan tuloksen ja 84,3 % on vetänyt kiitettävästi. Juoksunopeudeltaan sen sijaan suurin osa on vain tyydyttävän nopeita ja 2.30 tai nopeammin on juossut vain 40,7 %. Liikkeitten säännöllisyys on myös useimiten vain tyydyttävä ja hyvänpuoleisia arvosanoja on saanut vain 18,8 % jälkeläisistä. Luonteesta on 87,5 % saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. I käyttöluokkaan on tullut 68,8 %. II käyttöluokkaan on tullut yli neljäsosa etupäässä juoksun perusteella.
Painaja näyttää parantaneen käyntinopeutta 11 sek, kun taas juoksu on taantunut noin 7 sek. Vetoarvosana on parantunut keskimäärin 0,3 pistettä ja luonnepisteissä on myös tapahtuut korjaus parempaan päin. Rakennepisteet ovat jokseenkin samat kuin emillä ja jälkeläiset ovat keskimäärin 2 cm kookkaampia kuin emät (159 - 157 cm).
Painajaa ei aikaisemmin ole esitetty tai palkittu 2. tai 3. luokassa ja se sai nyt 3. luokassa II palkinnon. |
|
Juri 5557 | L3 II | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Juri on astunut vuoteen 1962 mennessä yhteensä 337 tammaa, joista kantavia oli 149 tammaa eli 44,2 %. Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 7 oritta ja 23 tammaa ja hyväksytty on 2 oritta ja 22 tammaa eli 80 %. Palkintoja ovat saaneet 1 tamma I palkinnon, 1 ori ja 11 tammaa II palkinnon sekä 1 ori ja 5 tammaa III palkinnon, yhteensä 79,2 % hyväksytyistä.
Käyntikokeessa on 93,4 % kävellyt alle 9 min. ja 26,5 % alle 8 min. Vetovarmuus on ollut keskitasoa parempi, 82,8 % on saanut kiitettävän arvosanan. Juoskunopeudeltaan jälkeläiset ovat suureksi osaksi hitaanlaisia, 2.30 tai nopeammin on juossut 46,7 %. Liikkeistä on 30 % ja luonteesta 93,3 % saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. Ansioluokkaan on tullut 10 % ja I käyttöluokkaan 66,7 % yhteensä 76,7 %.
Emiinsä verrattuna on jälkeläisten käyntinopeus parantunut 14 sek. (8.24 - 8.10), juoksunopeus on huonontunut 2 sek (2.30 - 2.32), vetopisteet parantuneet 0,2, liikepisteet samoin 0,2 ja luonne 0,3. Rakennepisteet ovat lisääntyneet huomattavasti, 1,7 pistettä. Jälkeläisten keskikorkeus on 158 cm, joka on 1 cm pienempi kuin emien.
Juri sai 3. luokassa v. 1961 III palkinnon. Sen jälkeen on 12 tammajälkeläistä hyväksytty kantakirjaan ja v. 1964 ori sai II palkinnon. |
|
Sepe 5653 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Sepe on astunut vuosina 1953-1962 yhteensä 404 tammaa, joista on kantavia ollut 179 tammaa eli 44,3 %.
Jälkeläisiä on kantakirjaan tarjottu 1 ori ja 21 tammaa, ja hyväksytty 19 tammaa eli 86,4 %. Jälkeläisistdä on palkittu 4 tammaa II ja 8 tammaa III palkinnolla, siis yhteensä 63,2 %.
Jälkeläisillä on vetovarmuus hyvä, sillä kaikki ovat vetäneet I käyttöluokkaan oikeuttavan tuloksen ja kiitettäviä on 89,5 %. Juoksukokeessa 65 % on juossut 2.30 tai nopeammin, liikkeistä on 28,6 % saanut hyvänpuoleisen ja luonteesta 95 % vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. Ansioluokkaan on tullut 5 % ja I käyttöluokkaan 70 %.
Emiin verrattuna näyttää siltä, ettei ori ole pystynyt parantamaan koesuorituksia, veto, liikkeet ja luonne on pysynyt samalla tasolla, mutta käyntinopeus on huonontunut 29 sek ja juoksu 12 sek. Myös rakennepisteet ovat niin emillä kuin jälkeläisillä samaa suuruusluokkaa. Emien keskikorkeus on 161 ja jälkeläisten 159 cm. |
|
Aro-Aave 5683 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Vuodesta 1954 vuoteen 1962 Aro-Aave on astunut Mikkelin läänin alueella yhteensä 276 tammaa, joista kantavia on ollut 150 tammaa eli 54,3 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 4 oritta ja 17 tammaa, joista on hyväksytty 3 oritta ja 15 tammaa eli 85,7 %. Tammajälkeläisistä on palkittu 7 tammaa II ja 4 tammaa III palkinnolla, palkittuja on kaikkiaan 61,1 %.
Käyntikokeessa on 90 % kävellyt 9 min. tai paremmin ja 35 % alle 8 min. Vetovarmuudesta on 95 % sanaut I käyttöluokkaan oikeuttavan arvosanan ja 80 % on kiitettäviä. Juoksuajan perusteella on 60 % saanut ainakin hyvänpuoleisen arvosanan. Hyvänpuoleiset liikkeet on vain 10 %:lla. Hyvä tai hyvänpuoleinen luonne on 90 %:lla, I käyttöluokkaan on tullut 81 %.
Emiin verrattuna on käyntinopeus huonontunut 31 sek. ja juoksuaika 3 sek. Vetopisteet ovat parantuneet 0,1 ja luonnepisteet 0,4 sekä rakennepisteet 0,3 pistettä. Emien keskikorkeus on 157 ja jälkeläisten 156 cm.
Aro-Aave esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Arpuusi 5853 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Arpuusi on suurimmaksi osaksi vaikuttanut jalostusoriina Mikkelin läänissä ja se on astunut vuosina 1955-1962 yhteensä 401 tammaa, joista kantavia tuli 249 tammaa eli 62,1 %.
Jälkeläisiä on tarjotttu kantakirjaan 9 orittta ja 18 tammaa, joista on hyväksytty 4 oritta ja 16 tammaa eli 75 %. I palkinnolla on palkittu 1 ori ja 2 tammaa, II palkinnon on saanut 1 ori ja 6 tammaa, yhteensä 65 %.
Jälkeläisten käyntinopeus on hyvä, 84,6 % on kävellyt alle 9 min. ja 30,8 % alle 8 min. Vetosuoritukset ovat hajaantuneet kautta koko asteikon ja vetovarmuudessa näyttää olevan toivomisen sijaa. 59,3 % on vetänyt kiitettävästi, mikä on jonkin verran alle keskiarvon. Juoksunopeus on melko hyvä, 66,7 % on juossut 2.30 tai nopeammin. Liikkeet taasen ovat yleensä ahtaat, vain 18,5 % on hyvänpuoleisia. Luonteesta on 85,2 % saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosaanan. Ansioluokkaan on ttullut 18,5 % ja I käyttöluokkaan 51,9 %.
Emien ja jälkeläisten vertailussa todetaan, etttä nopeus ja vetokyky on jälkeläisillä hieman heikompi kuin emillä, liikkeet ja luonne ovat hieman paremmat. Merkittävästi on ori pystynyt parantamaan vain rakennetta, keskimäärin 2,5 pistettä (17-19,5). Jälkeläiset ovat myös 2 cm matalampia (156-158) kuin emät.
Tässäkin tapauksessa jälkeläisten luku olisi riittänyt II palkintoon, mutta jälkeläisten laadun katsottiin riittävän vain III palkintoon. Ori tuli siis ensimmäisen kerran 3. luokassa palkituksi. |
|
Aaronin-Kuva 6028 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Aaronin-Kuva on astunut vuosina 1957-1962 kaikkiaan 199 tammaa, joista kantavia on ollut 94 taammaa eli 47,2 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 5 oritta ja 11 tammaa, joistta on hyväksytty 4 oritta ja 10 tammaa, 87,5 %. Palkittu on 1 ori ja 3 tammaa II p:lla sekä 2 oritta ja 7 tammaa III p:lla eli 92,9 %.
Jälkeläisten koetuloksista mainittakoon seuraavaa: Käyntikokeessa on 86,6 % kävellyt 9 minuuttiin tai alle ja 33,3 % alle 8 min. Vetokokeessa ei ole ollut varsinaisesti heikkoja vetäjiä, sillä 93,4 % on saanut vähintään I käytttöluokkaan oikeuttavan tuloksen, mutta kiitettäviä arvosanoja on myös vähänlaisesti, vain 46,7 %. Juoksussa on 60 % saanut tuloksen 2.30 tai alle ja 20 % on juossut alle 2 min. Liikkeet ovat harvinaisen säännölliset. 68,8 % on vähintään hyvänpuoleisia. Luonne on arvosteltu kiitettäväksi 12,5 %:lla, hyväksi 50 %:lla ja hyvänpuoleiseksi loput, 37,5 %:llaa. A käyttöluokkaan on päässyt 20 % ja I käyttöluokkaan 73,3 %.
Aaronin-kuva on lisännyt nopeutta, sillä käyntiaika on parantunut emiin verrattuna keskimäärin 26 sek. (8.36 - 8.10) ja juoksuaika 9 sek. (2.34 - 2.23), jonkin verran myös veto- ja luonnepisteet, mutta eniten liikkeet 0,9 pistettä. Myös rakennepisteet ovat nousseet 0,8 p. Jälkeläisten keskikorkeus on ollut 157 cm ja emien 159.
Aaronin-kuva esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Aro-Myrsky 5896 A | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Aro-Myrskyä on käytetty siitokseen melko runsaasti ja se on astunut vuoteen 1962 mennessä 306 tammaa, joista kantavia oli 180 eli 58,8 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 9 oritta ja 9 tammaa ja näistä on hyväksytty 4 oritta ja 7 tammaa eli 61 %. Kaksi oritta on palkittu I p:lla sekä 2 oritta ja 6 tammaa II p:lla, palkittuja on kaikkiaan 90,9 %.
Käyntikokeessa jälkeläiset ovat olleet melko nopeita, sillä 35,5 % on kävellyt alle 8.00 ja 88,2 % alle 9.00. Vetovarmuus on kiitettävä 81,4 %:lla ja I kl:an oikeuttavan vetosuortuksen on esittänyt 87,6 %. Juoksussa on ollut sekä nopeita että hitaita, vähintään 2.30 tuloksen on saavuttanut 44,5 % ja alle 2.16 on juossut 27,8 %. Liikkeet ovat harvinaisen säännölliset, vähintään hyvänpuoleisia 55,6 % ja luonteesta on 82,3 % vähintään hyvänpuoleisia. Ansioluokan kokeet on suorittanut 16,7 % ja I käyttöluokan 31,6 %. IV käyttöluokkaan on tullut 22,2 %, mikä johtuu kahdessa tapauksessa juoksun hitaudesta, yhdessä vetokokeen ja yhdessä käyntikokeen epäonnistumisesta.
Emiin verrattuna on käyntinopeus parantunut erittäin paljon, 54 sek (8.19 - 7.25), juoksunopeus 4 sek (2.20 - 2.16) ja varin huomatttavasti liikkeet, 0,7 pistettä. Koepisteitten summa on 1,1 ja rakennepisteitten samoin 1,1 pistettä parempi kuin emillä. Kokoa on tullut lisää kokonaista 4 cm (155-159).
Aro-Myrsky esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Uljas yh 870 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Uljas on koko ikänsä olut kotipitäjässään ja astunut vuoteen 1962 mennessä 266 tammaa, joista kantavia on ollut 140 eli 52,6 %.
Jälkeläisiä on ttarjottu kantakirjaan 11 tammaa ja niistä on hyväksytty 10 eli 90,9 %. Palkinnolla on hyväksytty 2 tammaa II:lla ja 4 tammaa III:lla eli yhteensä 60 %.
Käyntinopeus on ollut jälkeläisillä yleensä alle 9 min, 90,9 %. Sama prosenttimäärä on saanut I käyttöluokkaan oikeuttavan vetotuloksen, kun taas kiitettäviä vetäjiä on 72,7 %. Juoksuaika on 2.16 - 2.30 54,5 %:lla, muut ovat päälle 2.30. Hyvänpuoleisia liikkeitä on vain 18,2 %. Hyviä tai hyvänpuoleisia luonteita 81,8 %. Ansioluokan koesuorituksia ei ole, I käyttöluokkaan on tullut 72,7 %.
Jälkeläisillä on emiinsä verrattuna hieman heikompi käynti- ja juoksunopeus, kun taas liikkeet ja luonne ovat hieman paremmat. Rakenne on parantunut 1,4 pistettä (15,6-17,0). Jälkeläiset ovat myös 2 cm emiään kookkaampia (155-157).
Uljas esitettiin v. 1964 ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Paavi 5874 AA | L3 I | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Paavi on astunut vuosina 1956-162 yhteensä 398 tammaa, joista kantavia oli 161 eli 40,5 %.
Jälkeläisistä on kantakirjaan tarjottu 13 oritta ja 25 tammaa, näistä on hyväksytty 8 oritta ja 23 tammaa, hyväksymisprosentti on siis 81,6. Palkinnolla on hyväksytty 1 ori ja 4 tammaa I palkinnolla, 6 oritta ja 12 tammaa II palkinnolla sekä 5 tammaa III palkinnolla, palkittuja on yhteensä 90,3 %.
Jälkeläisten koesuoritukset ovat suurimmaksi osaksi erittäin korkealuokkaiset. Kaikki jälkeläiset ovat suoriutuneet käyntikokeesta alle 9 minuutin ja 77,8 % alle 8 minuutin. Vetokokeessa ovat suoritukset lähinnä keskitasoa. Kiitettäviä arvosanoja on kylläkin 75,7 % ja I käyttöluokkaan oikeuttavia vetosuorituksia kaikkiaan 83,8 %, mutta on myös muutamia välttäviä ja heikkoja suorituksia. Juoksunopeutta ori on periyttänyt hyvin, sillä 2.30 min. alle on päässyt 94,6 % ja alle 2 min. tuloksia on myös harvinaisen runsaasti 29,8 %. Liikkeistä on 45,9 % saanut vähintään hyvänpuoleisen ja myös luonteesta 92,1 % saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. Ansioluokan koesuorituksia on 36,8 % ja I käytttöluokan suorituksia 42,1 %.
Emien ja jälkeläisten tulosten verttailu on suoritettu 17 parilla ja koetulosten samoin kuin rakenteenkin on todettu parantuneen kautta linjan. Käyntitulokset ovat parantuneet 12 sek. (7.57 - 7.45), juoksuaika 10 sek. (2.18 - 2.08), vetokoe 0,2 pistettä, liikkeet 0,4 pistettä ja luonne 0,4 pistettä sekä rakennepisteet 1,3 pistettä. Jälkeläisten keskikorkeus on 159 cm ja emien 155 cm, joten siis kokoa on tullut lisää keskimäärin 4 cm.
Paavi on palkittu 3. luokassa kerran aikaisemmin, v. 1963 se sai III palkinnon ja v. 1964 se siis sai ensimmäisen kerran I palkinnon. |
|
Peittaus 5281 Valio | L3 Valio | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Peittaus on vaikuttanut koko elinaaikansa Etelä-Pohjanmaalla ja on eri omistajilla ollut sijoitettuna Ilmajoelle, Lapväärttiin ja Kauhajoelle. Sen omistaa nykyään mv. Eino Niemi-Aro Kauhajoen Aronkylässä. Vuosina 1949-1961 Peittaus on astunut kaikkiaan 633 tammaa, joista kantavaksi on tullut 324 tammaa, keskimääräinen siitosprosentti on siis 51,2 %.
Kantakirjaan on vuoden 1964 loppuun mennessä tarjottu jälkeläisiä kaikkiaan 77, joista 4 oritta ja 66 tammaa eli 84,4 % on hyväksytty. Palkintoja on saanut 1 ori III palkinnon sekä 8 tammaa I p., 26 tammaa II p. ja 21 tammaa III palkinnon, palkittu on siis 86,2 %. Jälkeläisten koetulokset ovat keskimäärin korkealla tasolla. Käyntikokeessa on 97,4 % kävellyt alle 9 min, näistä 56 % alle 8.00 min. Vetokokeessa on 97,4 % niinikään saanut I käyttäluokkaaan vaadittavan vetotuloksen, näistä 84 % kiitettävän arvosanaan. Juoksukokeessa 82,8 % juossut ainakin ajassa 2.30 jaa 11,8 % on juossut ennätyksen alle 2.00. Liikkeistä on 25 % saanut ainakin hyvänlaisen arvosanan ja 96,0 % on saanut luonteesta vähintään hyvänlaisen ja 11,8 % kiitettävän arvosanan. A-luokan kokeet on suorittanut 14 % ja I käyttöluokan kokeet 81,3 % jälkeläisistä.
Jos verrataan jälkeläisten ja emien suorituksia, vertailu on voitu suorittaa 44 emän ja jälkeläisen kesken, havaitaan Peittauksen jälkeläisten olleen käyntikokeessa 3 sek. (keskiarvo 8.06) ja juoksukokeessa 4 sek. (keskiarvo 2.16) emiään nopeampia. Vetovarmuus on parantunut n. 0,5 pistettä, liikkeet 0,2 ja luonne 0,4 pistettä sekä rakenne 1,6 pistettä. Jälkeläisten keskikorkeus on ollut 159 cm, emien 156 cm, joten kokoa on tullut lisää 3 cm.
Peittaus on palkittu aikaisemmin v. 1962 jälkeläisten perusteella, jolloin se sai I palkinnon. Tämän jälkeen on 17 tammajälkeläistä hyväksytty kantakirjaan ja ori sai siis v. 1964 valiopalkinnon. |
|
Aro-Usko yh 1076 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Aro-Usko on toiminut jalostusoriina etupäässä kotipaikkakunnallaan ja joitakin vuosia muuallakin, mm. Etelä-Pohjanmaalla. Vuoteen 1962 mennessä se on astunut kaikkiaan 208 tammaa, joista kantavia oli 98 eli 47,1 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 6 oritta ja 6 tammaa, mikä on vähänlaisesti oriin iän huomioon ottaen. Hyväksytty on 5 oritta ja 6 tammaa eli 91,7 %. Palkittu on 1 tamma I p., 2 oritta ja 3 tammaa III palkinnolla. Palkitsemisprosentti on siis 100. Koesuorituksiltaan jälkeläiset ovat olleet suhteellisen varmoja. Käyntinopeuskokeessa ovat kaikki kävelleet alle 9 min. ja 58,4 % alle 8 min. Vetokokeessa 75 % on saanut kiitettävän ja kaikkiaan 91,7 % vähintään hyvän arvossanan. Juoksunopeus on periytynyt jälkeläisiin tasaisesti, sillä 91,7 % on juossut alle 2.30 ja 25 %:lla tulos on alle 2.16. Kolmasosa jälkeläisistä on saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan liikkeistä ja kaikilla on hyvä tai hyvänpuoleinen luonteesta. Ansioluokkaan on päässyt 16,7 % ja I kl:aan 75 %.
Kokeiltujen jälkeläisten emät ovat olleet keskitasoa parempia koesuorituksiltaan eikä ori ole pystynyt parantamaan muuta kuin vetokokeen ja liikkeitten pisteitä kumpaakin 0,1 p. Sen sijaan käyntinopeus on 3 sek. hitaampi (7.44 - 7.47) ja juoksunopeus 7 sek. hitaampi (2.13 - 2.20) kuin emillä. Rakenne on parantunut 1,7 pistettä. Jälkeläisten keskikoko on 158 cm ja emien 159 cm.
Ori esitettiin ensimmäisen kerran 3. luokassa. |
|
Riksi 5864 | L3 III | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Riksi on astunut vuoteen 1962 mennessä 185 tammaa, joista kantavia oli 86 tammaa eli 46,5 %.
Jälkeläisiä on kantakirjaan tarjottu 1 ori ja 14 tammaa sekä hyväksytty 12 tammaa eli 80 %. Näistä on palkittu 6 tammaa II ja 2 tammaa III palkinnolla = 66,7 %.
Kokeillut jälkeläiset ovat osoittautuneet nopeiksi kävelijöiksi, sillä vain yhden käyntiaika on yli 8.30 ja 71,3 % on kävellyt alle 8 min. Vetokokeessa 92,9 % on saanut I käyttöluokkaan oikeuttavan arvosanan ja 57,2 % kiitettävän. Juoksunopeus on suurimmalla osalla tyydyttävä, 42,8 % on käyttänyt juoksuun aikaa enintään 2.30. Liikkeet ovat väljät suurimmalla osalla. 57,1 % on saanut vähintään hyvänpuoleisen arvosanan ja luonne on 87,5 %:lla arvosteltu hyväksi tai hyvänpuoleiseksi. Ansioluokkaan tulleita on 14,3 % ja I käyttöluokkaan 64,3 %.
Emien ja jälkeläisten vertailua on voitu suorittaa jälkeläisten pienen lukumäärän takia vain muutamassa tapauksessa. Niissä näyttää käyntinopeus parantuneen, juoksunopeus heikentyneen ja liikkeitten säännöllisyys huomattavasti parantuneen.
Riksi esitettiin 3. luokassa ensimmäisen kerran vuonna 1964. |
|
Korvaus 6095 | L2 II | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Korvaus on astunut vuoteen 1962 mennessä Pohjanmaalla yhteensä 242 tammaa, joista kantavia on ollut 100 tammaa eli 41,3 %. Kantakirjaan on tarjottu 9 oritta ja 15 tammaa ja hyväksytty 5 oritta ja 15 tammaa eli 83,3 %. Kaikki hyväksytyt on myös palkittu mikä osaltaan todistaa jälkeläistten korkean tason. I palkinnon on saanut 1 ori ja 5 tammaa, II palkinnon 1 ori ja 6 tammaa sekä III palkinnon 3 oritta ja 4 tammaa.
Käyntikokeessa kaikki jälkeläiset ovat kävelleet alle 8.30 ja 87,5 % alle 8 min. Vetosuoritukset ovat jakaantuneet miltei koko asteikon laajuisiksi. Vetottarmo ja -varmuus ei näytä olevan korkeinta luokkaa. I käyttöluokkaan oikeutttavia suorituksia on 83,3 % ja kiitettäviä on 66,7 %. Juoksukoe taas on samaa korkeaa luokkaa kuin isällä Eri-Hovilla. Jälkeläiset ovat yhtä lukuunottamatta juosseet 2.30 tai nopeammin ja 25 % on alittanut 2 min. Liikkeistä on 29,2 % saanut hyvänpuoleisen ja luonteesta 95,8 % vähintään hyvänpuoleisen arvosanan. Ansioluokan kokeet on suorittanut 25 % ja I käyttöluokkaan on tullut 58,3 %, siis yhteensä 83,3 %.
Emä-jälkeläispareja on ollut vertailtavana 8 ja vertailu osoittaa, että käyntinopeus on parantunut 11 sek (7.51 - 7.30) ja juoksussa ovat emät olleet erittäin nopeita (2.14), joten jälkeläisten on ollut vaikea saavuttaa aivan samaa tasoa, keskim. 2.16 joten jälkeläiset olivat 2 sek. hitaampia, liikepisteet ovat lisääntyneet 0,4 ja luonnepisteet 0,3 p. sekä rakenne peräti 2,1 pistettä. Emät olivat keskikokoisia (155 cm) ja jälkeläiset kookkaita (159 cm), joten korkeutta on tullut lisää 4 cm.
Korvaus esitettiin siis ensimmäisen kerran 3. luokassa ja palkittiin II palkinnolla. |
|
Humuri 5513 | L3 II | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Humuri on astunut pääasiassa Pohjois-Karjalassa vuosina 1952-1962 yhteensä 476 tammaa, joista kantavia on ollut 193 tammaa eli 40,5 %.
Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 5 oritta ja 21 tammaa, joista hyväksyttiin 3 oritta ja 20 tammaa eli 88,5 %. Palkintoja ovat saaneet 2 oritta ja 6 tammaa II p:n ja 8 tammaa III p:n, palkittuja oli 60,8 %.
Koesuorituksiltaan jälkeläiset ovat osittain hyvinkin ansioituneita. Käyntikokeessa on 87,4 % kävellyt alle 8 min. Ne ovat myös melko varmoja vetäjiä siinä suhteessa, että lähes kaikki ovat saaneet I käyttöluokkaan oikeuttavan tuloksen, mutta kuitenkin kiitettäviä vetäjiä on keskimääräistä vähemmän eli 66,7 %, joten vetotarmo ei ole korkeinta luokkaa.
Juoksunopeus on osalla melkoisen hyvä, joskaan ei aivan niin korkeattasoinen kuin suku edellyttäisi, 66,7 % on juossut 2.30 tai paremmin. Liikkeistä on 33,3 % saanut hyvänpuoleisen ja kaikki luonteesta ovat saaneet hyvänpuoleisen tai hyvän arvosanan. Ansio- ja I käyttöluokkaan on yhteensä tullut 91,6 % jälkeläisistä, mikä on erittäin hyvä tulos.
Emä-Tytärpareja on vertailtu 15 ja vertailu osoittaa, että käyntinopeus on parantunut hyvin huomattavasti (8.33 - 2.42), keskimäärin 51 sek. Juoksuaika sen sijaan vain 4 sek (2.27 - 2.23). Vetopisteet ovat pysyneet samana, niinikään liikepisteet. Luonnepisteet ovat nousseet 0,3 p ja rakenne samoin 0,3 pistettä. Säkäkorkeus on noussut keskimäärin 1 cm, jälkeläisten koko on 158 ja emien 157 cm.
Ori on palkittu 3. luokassa v. 1961 III palkinnolla, jonka jälkeen 2 oritta ja 10 tammaa on hyväksytty kantakirjaan. Humuri sai v. 1964 jälkeläisten perusteella II palkinnon. |
|
Lakeus 4979 Valio | L3 Valio | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Vuosina 1949-1961 Lakeus on astunut kaikkiaan 560 tammaa, josita kantavaksi on tullut 316 tammaa eli keskimäärin 56,4 %. Jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan v. 1964 loppuun mennessä 6 oritta ja 58 tammaa, joista 4 oritta ja 56 tammaa on hyväksytty, 93,8 %. I palkinnon on jälkeläisistä saanut 2 tammaa, II p. 2 oritta ja 17 tammaa sekä III palkinnon 27 tammaa, palkittuja on 80 %. Jälkeläisten koetulokset ovat yleensä korkeatasoisia, varsinkin vetovarmuus on erittäin huomattava. Käyntikokeessa 93,5 % on kävellyt alle 9 min. ja näistä 53,2 % alle 8 min. Vetokokeessa ovat kaikki tarjotut jälkeläiset saaneet I käyttöluokkaan oikeutttavan vetotuloksen ja 92 % on saanut kiitettävän arvosanan. Juoksukokeessa on 67,8 % juossut alle 2.30, mutta vain 1 on juossut alle 2 min. Koesuorituksissa on heikoin kohta liikkeissä, sillä vain 17,7 % on saanut hyvänpuoleisen arvosanan. Luonteesta on 4-5 pistettä annettu 89 %:lle, mutta täyttä 6 pistettä ei ole saanut yksikään. Ansioluokan kokeet on suorittanut 7,9 % ja I lk kokeet 84,2 % jälkeläisistä.
Emien ja jälkeläisten vertailu osoittaa, että tutkitussa 50 tapauksessa jälkeläisten keskimääräinen käyntiaika on ollut 19 sek. nopeampi kuin emien, eli 7.49, Juoksukokeessa jälkeläiset olivat 3 sek. emiään nopeampia, keskiarvo 2.24. Vetovarmuudessa oli parannusta 0,3 pistettä ja koepisteissä yhteensä tasan 1 piste sekä rakennepisteissä 1,3 pistettä, jälkeläisten keskiarvo 17,8 p. Jälkeläisten keskikoko on 158 cm ja emien 155 cm, joten kokoa on tullut lisää 3 cm.
Lakeus on palkittu jälkeläisten perusteella yhteensä 4 kertaa, nimittäin II palkinnolla v. 1955 ja I palkinnolla vuosina 1958 ja 1959, Tämän jälkeen on 14 tammaa hyväksytty kantakirjaan ja ori sai valiopalkinnon v. 1964. |
|
Eri-Hovi 5469 Valio | L3 Valio | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Eri-Hovi on nopein tähän mennessä palkittu valio-ori. Se on vaikuttanut miltei koko elinaikansa Etelä-Pohjanmaalla jalostusoriina, pääasiassa kotipitäjässään sekä muutamissa muissa maakunnan pitäjissä. Vuosina 1951-1962 astunut yhteensä 561 tammaa, joista kantavia oli 279 tammaa eli 49,7 %.
Eri-Hovin jälkeläisiä on tarjottu kantakirjaan 27 oritta ja 51 tammaa, siis orittakin varsin runsaasti. Hyväksyttyjä on 16 oritta ja 43 tammaa, eli 80,7 %. Palkittu on 5 tammaa I palkinnolla, 2 oritta ja 20 tammaa II p.:lla sekä 8 oritta ja 14 tammaa III p.:lla, yhteensä on palkittu 77,8 %.
Jälkeläisten koesuoritusten varmuus ja taso on yleensä varsin hyvä. Tuloksissa on kuitenkin jonkin verran hajontaakin, sillä muutamat orijälkeläiset eivät ole suorittaneet ensiluokkaisia kokeita. Käyntikokeessa on 97,2 % kävellyt alle 9 min, ja 68 % alle 8 min. Vetotulos, joka oikeuttaa I käyttöluokkaan on 91,8 % jälkeläisistä ja kiitettäviä vetosuorituksia on 80,8 %. Juoksutulokset ovat paremmat kuin yhdelläkään muulla tällä kerralla jälkeläisarvostelussa mukana olleella oriiilla. 97,2 % on saanut vähintään 2.30 tuloksen ja 29,5 % on juossut alle 2 min.
Mainittakoon, etttä Ravirenkaan tilastot myös osoittavat Eri-Hovin periyttäneen juoksunopeutta varsin hyvin. Jälkeläisistä on 15 suurjuoksijaa tai nopeampaa ja 10 parhaan keskiaika on 1.37,9.
Liikkeitten säännöllisyys on 29,3 %:lla vähintään hyvänpuoleinen ja luonne 86,9 %:lla hyvänpuoleinen tai parempi ja 10,5 %:lla kiitettävä. Ansioluokan kokeet on suorittanut 17 jälkeläistä eli 22,4 % ja I käyttöluokan kokeet 61,9 %.
Emiä ja jälkeläisiä on vertailtu 48 paria, jolloin todettiin, että käyntinopeus on parantunut keskimäärin 4 sek. (7.57 - 7.53), juoksunopeus 2 sek (2.10 - 2.08), vetopisteet 0,2 pistettä ja koepisteet yhteensä 0,9 pistettä. Rakennepisteet olivat emillä keskimäärin 17,0 ja jälkeläisillä 17,6. Emät ja jälkeläiset ovat keskimäärin samankokoisia, 157 cm.
Saadessaan v. 1964 valiopalkinnon Eri-Hovi esitettiin palkittavaksi viidennen kerran 3. luokassa. Se on aikaisemmin saanut tässä luokassa III p. v. 1958, II p. v. 1960 sekä I palkinnon vuosina 1962 ja 1963. Vuonna 1964 hyväksyttiin jälkeläisiä kantakirjaan 1 ori ja 12 tammaa. |
|
Eri-Reipas 4826 Valio | L3 Valio | | | | Kantakirjaustiedot |
|
Rungon pituus | | Rungon ympärys | | Rungon syvyys | | Ryntään leveys | | Etusäären ympärys | | Etusäären leveys | | Kuntoluokka | | Kaikki mitat / muut mitat | | Lausunto | | Muuta | Eri-Reipasta on käytetty jalostusoriina mm. Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Vuosina 1947-1962 se on astunut kaikkiaan 506 tammaa, joista on kantavia 300, eli 59,3 %.
Jälkeläisistä on tarjottu kantakirjaan 27 oritta ja 51 tammaa ja hyväksytty 15 oritta ja 49 tammaa, eli 82 %. Palkittu on näistä 1 tamma I palkinnolla, 2 oritta ja 18 tammaa II palkinnolla sekä 5 oritta ja 17 tammaa III palkinnolla, palkitsemisprosentti on 67,2.
Jälkeläisten laadussa varsinkin alkuaikoina oli epätasaisuutta, mutta tilaston karttuessa eri puolilla maata tarjotuista jälkeläisistä, on tilaston keskitaso myös parantunut.
Käyntikokeessa on 93,2 % kävellyt alle 9 min. ja 52,7 % alle 8 min. Valiopalkinnon vaatimusta ajatellen on jälkeläisten vetovarmuus suhteellisestti heikoin ominaisuus. Tosin 90,5 % on saanut I käyttöluokkaan oikeuttavan tuloksen vetokokeessa, mutta kiitettäviä vetäjiä on keskimääräistä vähemmän, 67,5 % (Keskimäärin saa vetokokeessa kiitettävän arvosanan n. 75 %). Juoksukokeen tulokset osoittavat, että 70,6 % on juossut 2.30 tai paremmin, näistä 1 alle 2 min. Liikkeitten säännöllisyys on verraten hyvä, sillä 32 % on saanut vähintän hyvänpuoleisen arvosanan. Luonteesta 94,7 % on avosteltu ainakin hyvänpuoleisiksi ja niistä 1 on saanut kiitettävän arvosanan. Ansioluokan kokeet suoritti 10,7 % ja I käyttöluokan kokeet 70,7 %.
Emiin vertailtuna on parantunut varsinkin käyntinopeus, 16 sek jälkeläisten 8.03 ja emien 8.19, juoksunopeus on parantunut 1 sek (2.25 - 2.24). Vetovarmuus on keskimäärin samalla tasolla kuin emillä, liikepisteitä on tullut lisää 0,4 pistettä ja luonteesta 0,1 pistettä. Rakenne on parantunut keskimäärin 1,3 pistettä (16,1 - 17,4). Emien ja jälkeläisten keksimääräinen säkäkorkeus on sama 156 cm.
Saadessaan valiopalkinnon v. 1964 oli Eri-Reipas kolmannen kerran 3. luokassa. Ori palkittiin kahdesti, vuosina 1959 ja 1962 I palkinnolla ja tämän jälkeen on 2 oritta ja 19 tammaa hyväksytty kantakirjaan. |
|