Voit käyttää haussa asteriskia *
Salasana unohtunut?

Einon-Kuva
RotuSuomenhevonenSukupuolioriReknro1486
Syntynyt1911 (kuollut 7.7.1932, laitumella, luultavasti halvaus)MaaSuomiEmälinja
Säkä151 cm Värimrn
KasvattajaNatunen Heikki, LeppävirtaOmistajaVeljekset Koponen, Leppävirta, Mustinmäki, Suomi
Halonen Taavit, Leppävirta, Suomi (1914-1916)
Wright Antti, Leppävirta, Suomi (1916-1918)
Kansanen Veikko, Leppävirta, Paukarlahti, Suomi (1916)
Nissinen Heikki, Leppävirta, Hiismäki, Suomi (1930-1932)
Koponen Aarne, Joroinen, Suomi (1930)
SiirtohistoriaJälkeläisluokkaJälkeläiset38 jälkeläistä
Muuta"Seuraavalla numerolla 1486 kantakirjaan merkitty Einon 680 poika Einon Kuva onehken eniten vaikuttanut Leppävirran nykyisen hevoskannan muodostumiseen, vaikka joutuikin isäänsä vielä iäkkäämpänä eli 19-vuotiaana vasta varsinaisen elämäntyönsä tekemään, tultuaan Hiismäkeen Erkki Nissisen toimesta ja vaikkakin isänsä Heikki Nissisen nimiin.

Einon-Kuva syntyi 1911 Leppämäen Alatalossa Heikki Natusella. Veikko Kansanen Paukarlahdesta tarjosi oriitta kantakirjaan saaden raakin passit ehket sen varsamaisuuden vuoksi ja niinollen ori määrättiin sotilashevosten ottoon, josta pelastui tilalle ostetun hyvän ruunan vuoksi ja jäi ikäänkuin ottolautakunnalle ja miten kuten lieneekään ollut ja käynyt, merkittiin ori seuraavana vuonna 1917 kantakirjaan olematta kuitenkaan Kansasen omaisuutta. Einon-Kuva joutui sitten oston kautta Mustinmäen Mäkelään Koposen veljeksille, joiden hoidossa astui jonkun vuoden jättäen jo mukavia varsoja silloinkin. Aarne Koposen muutettua Joroisiin vei hän Einon-Kuvan mukanaan, josta vasta v. 1930 palasi Hiismäkeen.

Einon-Kuva oli Leppävirralla ennen vuotta 1920 ja vanhuksena vuosina 1930-1932, kuollen heinäkuussa 1932 kahdenkymmenenyhden vuotiaana" - Leppävirran Hevosystäväinseura ry:n 50 v. juhlakertomus

"Ja nyt kerron sitten minä, tämän kirjoittaja, koska se minun omistamanani ja esittämänäni merkittiin kantakirjaan.

Synnyinpaikastaan Leppälahden Natulasta osti tämän salvamattoman Elo-nimisen varsan kolmannella vuodella ollessaan Taavit Halonen. Hän harjoitti Leppävirran kirkonkylässä kuorma-ajurin ammattia ja siis ori pääsi hyvissä ajoin suorittamaan kuormanvetokokeitaan ja lienee ollut näissä kokeissa ehken vuoden verran tai ei sitäkään ja tältä kuorma-ajurilta sanoi Veikko Kansanen sen ostaneesa. Näin usein tätä varsaa hänen ajellessaan ja hän kertoi, että hän tarjosi tätä kantakirjaan. Sanoi sanotun, että tällä on jänispatit. Minäkin katselin, kun en ollut siihen mennessä sellaista vikaa löytänyt siitä ehvosesta, vaan en minä löytänyt niitä. Ajattelin vaan, että kaipa siinä hevosessa jossain ne on, koska herrat on niin sanoneet ja antaneet raakin passit. Mutta ajattelin, että näin komealle oriille en osaa antaa mitään arvoa, vaan en virkkanut mitään. Muuten tämä varsa oli sellainen, että ajattelin: tuolla astutan tammani ja yllytän vielä muitakin astuttamaan, vaikka olikin raakki.

Sitten keväällä 1916 menin astuttamaan tammaani tällä raakki-oriilla. Kun olimme astuttaneet tamman, pyysin Kansasta, että vaihdetaan hevosia ja hän suostui ja niin vaihdettiin hevoset. Annoin välirahaa, jonka määrää en muista ja paljon vankemman työhevosen. Menimme sisään. Nyt soitti V. Kansanen naapurilleen A. Kansaselle, että tule kahville, saat harjakaiskavit, vaihdettiin täällä hevosia. Ja hän tuli ja siinä kahvia juodessa sanoikin Veikko Kansanen, että hän purkaakin kaupan ja antoi rahat takaisin. Se oli sillä selvä, jäimme omillemme.

Sinä kesänä otettiin täältä hevosia pakko-otolla. Sitä en tiennyt, mihin nämä hevoset menivät, kun niiden vastaanottajat puhuivat sellaista kieltä jota minä en ymmärtänyt. Näitä ottotilaisuuksia oli useita Leppävirrallakin. Näissä ottotilaisuuksissa tarkasti, hyväksyi tai hylkäsi hevoset silloinen Leppävirran eläinlääkäri Minne ja tämä kirjoittaja. Sitten syksyllä, voi olla syyskuuta, sanoi Veikko Kansanen minulle, että nyt menee häneltä hevonen pakk-ottoon ensi kerralla vaan hänellä on niin hyvät hevoset, että hän ei muiat anna niistä kuin Elon ja että hän sen leikkauttaa ja atnaa sen. Sanoin hänelle, että älä leikkauta, minä tuon sinulle sellaisen hevosen, joka kelpaa, niin vaihdetaa. Ja niin läksi jo huomispäivänä Kansaseen ja ostin mennessäni vankan tamman ja siitä maksoin 400 markkaa. Kun pääsin taloon, sanoin, että siinä on sinulle nyt sellainen hevonen, joka kelpaa pakko-ottoon. Vaihdetaan nyt niin annan sinulle vähän välirahaa. Maksoin tästä tänään 400 markkaa. Kansanen pyysi minulta 600 mk, tingittiin ensin niinkuin tavallisesti hevoskaupoissa, kun oli mielestäni liian kallis 1 00 markan pikkuinen ja laiha raakkiori. Annoin kuitenkin tuon 600 mk ja mentiin sisälle ja ruvettiin ruualle. Siinä syödessä sanoi Veikko Kansanen, että ei tämä kauppa mennytkään oikein ja lykkäsi rahat minulle takaisin yli pöydän. Katselin ihmeissäni ja kysyin, että mikä tässä on vikana. Onko hevosessa, jonka annoin vikaa, mutta ei kuulunut olevan. Sanoin, että oliko ne nuo välirahat ehkä vähät ja hän sanoi, että vähät olivat. Kysyin, että mitä siihen pitäisi olla lisää ja hän sanoi, että 1 000 markkaa. Annoin tuon 1 000 markkaa ja kysyin, jokos nyt riittää ja kuului riittävän ja siitä lähtien pidin tätä hevosta omanani ja ajattelin, että tätä en hävitä muuten kuin joko myymällä tai vaihtamalla.

Hoitelin tätä hevosta omasta mielestäni erittäin hyvin ja menin seuraavana talvena kilpa-ajoihin Leppävirarlle. Minulla oli aika hyväkulkuinen tamma Lento 195-IV, saman vanhan Einon jälkeläinen kuin tämä orikin. Tällä tammalla sain sen aikaiseksi ajaksi melko huomattavan ajan ja muuin sitten tämän oriini kilpavehkeisiin. Ajattelin, että koitetaan nyt tätäkin. Kun ajoin vauhtipaalulle, luiskahti toisesta takasesta kenkä radalle, mutta kun kello soi, annoin mennä. Ajoin näin kaksi kiertoa, ei rikkonut ja joutuikin niin, että pääsi palkinnolle. Palkintojen jakotilaisuudessa minulle huomautettiin, että se on eläinrääkkäystä, kun ajetaan kierällä radalla ilman kenkää.

Ja nyt seuraa selostus siitä, miten lie ollut ja kuinka lie käynyt. Vein tämän oriini Kuopioon tammikuulla 1917 ja tarjosin sitä siellä kantakirjaan ja se hyväksyttiin ja arvostelivat siellä, että tämä on parempi kuin isänsä Eino 680. Muuttivat sen nimenkin Elon silloin Einon-Kuvaksi. Minulla ei ollut mitään vaikeutta tätä hevosta esittäessäni, kun entiset omistajat olivat sen valmentaneet, niin vetoon kuin juoksuunkin ja en tarvinnut muuta kuin pidin vain päätä sinnepäin, minne herrat osoittivat, niin vedossa kuin juoksussakin. Kun esitin tätä hevosta, niin en uskaltanut sanoa, että tämä on Kansaselta raakattu hevonen, vaan esitin omissa nimissäni ja se ehken vaikutti sen, että tämä hevonen meni kantakirjaan olematta Kansasen omaisuutta, vaan sitä lienee myöhäistä katua.

Pidin tätä oritta kaksi vuotta. Min niinkuin omani Aarne Koposelle, Joroisten Puomilaan 12 000 markan hinnasta. Tämä nyt selittänee osaksi tämän hevosen historiaa.

Mainitsen vaan vielä, että jos tämän hevosen olisi kerinnyt leikkauttaa vaikka V. Kansanen, niin luulisin, että sen suku olisi paljon pienempi, sillä minun tunteeni mukaan ei ruuna toimita mitään hevossiitoksessa, vaan en tiedä, mitä mieltä lienee nuo viattomuuden tilassa olevat hevosmiehet." (Antti Wright, Hevosviesti 15/1951)


Oriilla on Einon tyyppi ja muistuttaa sitä rakenteellisestikin, siis selkä pitkähkö, lautanen suhteellisesti lyhyt. Jalat ovat ehken paremmassa asennossa kuin isällä. Kokeet suoritti ori hyvin, ennätys 2.18. Näyttää olevan hyvä hevonen nauttia.
Jalostusarvostelut

PäivämääräPaikkaPalkintoPisteetSäkäk.Lautask. 
1/1917Kuopio150.50 cm150.00 cmKantakirjaustiedot
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Eino
680
rn 152 cm s. 1888† FIN
47,4-49,8pi
sh
Eino Tt 700
trn 146 cm s. 1878 FIN
56,5pi
sh
Väkpäinen (hinterä ja tulinen)
rn 148 cm (arvio) s. 1873 FIN
suomenhevosruuna (Kanasen, vankka)
rn 147 cm (arvio) s. 1870 FIN
suomenhevosori (ori laitumella; ehkä Seppälän ruuni)
suomenhevostamma (Raudanlahden raudikko) trt
suomenhevostamma (Kanasen punanen)
prt FIN
suomenhevosori (Virkakankaan sydänmaan laitumilla)
suomenhevostamma (Virkamäen punanen tamma) prt
suomenhevostamma (Kanasen, ehken pitäjän paras)
trn 148 cm (arvio) s. 1873 FIN
suomenhevosori (Haapasydänmaan laitumilta)
 
 
suomenhevostamma (Nurmelan vihanen tamma)
prt 150 cm (arvio) FIN
suomenhevosori (Haapasydänmaan laitumilla)
suomenhevostamma (kotitamma Nurmelassa)
Roikka Tt 937
rn 148.5 cm s. 1878 FIN

sh
Warvar (Armstrongin)
  
 
  
 
Piiju (juoksija, markkinoilta ostettu)
rt
  
 
  
 
Ida
572-PS
prt 152 cm s. 1904 FIN

sh
Kiiti (paroni Wreden)
FIN

sh
suomenhevosori (Nykäsen, Leppävirta)
rn 156 cm FIN
  
 
  
 
suomenhevostamma (synt. Kansasella, Leppävirta)
rn 155 cm FIN
  
 
  
 
Liisu (Natusen, Leppävirta)
m 155 cm s. 1899 FIN

sh
Toivo ro Haapajärvi
54,6 rn 157 cm s. 1883 SWE
Herkules Tt 9
2.11,4 rn 153.5 cm s. 1858 FIN
 
 
suomenhevostamma (maatiaisrotuinen)
rt
 
 
Lotta (Laitisen, Leppävirta)
rn 155 cm
suomenhevosori (Ollikaisen, Leppävirta)
rn 151 cm
Eino 680 47,4-49,8pi rn 152 cm s. 1888†
 
  
 
Sukutiedot
Sukusiitosaste3.125 %Täysiä sukupolvia3Kauimmainen sukupolvi9
Yhdistelmät
Eino 680(1) + (5)
Lisää tälle kuva...
Lisää tälle kuva...