Murto | ||||||||
Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 2306 A | |||
Syntynyt | 17.5.1917 (kuollut 23.5.1936, lopetettu, ähky ja peräsuolen repeämä) | Maa | Suomi | Emälinja | Vilppu 800-EP | |||
Säkä | 158 cm | Väri | trt, sek, llsi, oej & mtj ksk & vko | |||||
Kasvattaja | Salmi Juho, Vähäkyrö, Saarenpää | Omistaja | Leikas Yrjö, Suomi Mullo Mikko, maanviljelijä, Vähäkyrö, Suomi (1917) Mullo Juho, Vähäkyrö, Suomi (1921) Koskinen Eino, Helsinki, Suomi (1923-1930) Murto-Yhtymä, Seinäjoki, Suomi (1930) Lahti Heikki, Uurainen, Suomi (1933) | |||||
Ennätykset | 29,4 | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | L4 A | Jälkeläiset | 244 jälkeläistä | ||||
Muuta | geenitestattu, askellajigeeni DMRT3 CA "Suomalainen satuori! Ruotsin päivälehdet eivät suuria sanoja kaihtaneet. Kahden muun suomenhevosen kanssa Murto kilpaili Tukholmassa ja Norrköpingissä kevätkesällä 1925 eikä menestyksettä; valtavan pitkää askelta ravaava pohjalaissyntyinen ori voitti kaksi vähän aikaisemmin Ruotsiin tuoduista amerikkalaisista lämminverisistä, joiden piti olla jotakin vallan ihmeellistä. Vähän ennen vuoden alkua Murto oli siirtynyt puoliksi mäntsäläläisen Eino Koskisen omistukseen. Oriille syötettiin kauroja enemmän kuin ennen, sillä Koskisen mielestä voimakas ruokinta jos mikä nosti hevosen luontoa ja innostusta. Valmentajakseen Murto sai rakennusmestari Kauko Eestilän, taitavan ajajan, jonka otteet radalla olivat toisinaan jopa hieman raakoja. Hyvin mielellään hän naputteli ylipitkällä ajovitsallaan hevosta korviakin myöten. Noihin aikoihin merkittävänä matkana pidetyn 2000 metrin Suomen ennätys 3.07,4/33,7 oli ensimmäisen ravikuninkaan Huovin nimissä eikä kolmen minuutin alitusta pidetty suomenhevoselle edes mahdollisena. Haaveeksi ja höpinäksi moiset puheet kuitattiin. Kevätkesä 1925 oli kuitenkin vasta Murron uran alkusoitto. Seuraavien viiden vuoden aikana ori piti ennätysmurskajaisia kotimaan, useimmiten Etelä-Pohjanmaan radoilla. Vanhat ennätykset katosivat savuna tuuleen, kun se pääsi vauhtiin: Maili 2.29,0 (32,6), kilometri 31,2 ja 2000 metriä 3.06,2 (1.33,1) - kaikki Nurmossa juhannuksen alla 1925, sitten saman ja seuraavan kesän aikana 2000 metriä 3.04,4 (32,2), 3.02,0 (31,0), 3.00,8 (30,4)... Innostus Kokkolan ja Seinäjoen raviradoilla oli suuri, niin koko Etelä-Pohjanmaalla. Murto ravasi maakuntaa maamme hevoskartalle niin kuin aikanaan Paavo Nurmi Suomea maailmankartalle. Ennätyskaruselli seisahtui vuoteen 1926. Seuraavana kesänä Murron piti jälleen kiertää lentävänä hevoslähettiläänä Ruotsissa, mutta se sairastui jo menomatkalla. Ravit oli siltä vuodelta ravattu, samoin seuraavalta. Kirjoihin ehti sentään tulla yksi ennätysmerkintä: 3000 metriä 4.42,0 (34,0). Tauti piti Murtoa sitkeästi otteessaan, kunnes alkoi hellittää keväällä 1929. Harva enää uskoi Murron palaavan radoille, mutta se palasi - ja ennätysnälkäisenä kaiken lisäksi! Aloitus oli lupaava - 3.04,0 ja vauhti sen kun kiihtyi: Kokkolassa juhannuksen jälkeen 3.03,0 (31,5), Seinäjoella heinäkuun alussa 3.00,0 (30,0) ja sitten saman kuun 13. päivänä samassa paikassa 2.58,4/29,4. Kaikki kolme kelloa näyttivät samaa aikaa. Ja kuitenkin Murto, ehkä ajajansa vitsaa peläten, oli ensi kilometrillä laukannut kaksi kertaa pahannäköisesti. Se oli tehty, se mahdoton! Kolme päivää ennen ennätyskilpaa Eino Koskinen oli ajanut harjoitusmielessä samalla radalla saman matkan ilman vitsaa, jonka käyttely ei ollut Murrolle mitenkään eduksi - päinvastoin. Kolmella kellolla oli silloin napsautettu aika 2.56,2 (28,1)." (Suuri suomalainen ravikirja, WSOY 1982) "Näiden kilpailujen (toim. huom. Seinäjoen radan vihkiäisravit 10.1.1926) nopeinta hevosta, ori Murtoa kohtasi menomatkalla Helsinkiin huomattavan ikävä tapaus. Se polki kantapäilleen Seinäjoella varsin pahoin ja verenvuoto oli erikoisen huomattava. Vaunussa oli toinen etujalka niin kipeä, että ori huojutti sitä koko junamatkan ilmassa. Ja kun hevonen otettiin ulos junasta Helsingissä, huomattiin sille ilmestyneen takajalkaan nk. kukkopatti. Siitä alkaen oli Murto nk. klimpauttaja, siis takajalan ylösnostaja kävelyyn lähtiessä. Mutto kukkopattisuus ei Murrolle haitannut mitään, sillä sen jälkeen ori voitti vielä monia kuumia kilpailuja ja alensi monesti Suomen ennätyksiä." (Hevosviesti 40/1951) On olemassa oletus että Murron isä olisi Tommi 243 (i: Eversti Tt 2545, e: Uiton tamma). Osallistui kuninkuuskilpailuihin 5 kertaa vuosina 1925-1929. Alitti ensimmäisenä kylmäverihevosena 3 minuutin rajan 2 kilometrillä Seinäjoella 13.7.1929. |
Jalostusarvostelut |
Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
---|---|---|---|---|---|---|
2.3.1923 | Vaasa | ei palkittu | 158.00 cm | 157.00 cm | Kantakirjaustiedot | |
21.9.1934 | Seinäjoki | L3 II | Kantakirjaustiedot | |||
11.9.1935 | Seinäjoki | L3 II | Kantakirjaustiedot | |||
14.9.1967 | Maataloushallituksen kotieläinosasto | L4 A | Kantakirjaustiedot |
Saavutuksia (4 kpl) | |
1926 | Kuninkuusravit, kuninkaat (1.) |
1927 | Kuninkuusravit, kuninkaat (2.) |
1928 | Kuninkuusravit, kuninkaat (3.) |
1929 | Kuninkuusravit, kuninkaat (1.) |
Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
15.9.1925 | Kuormanvetokilpailu Jyväskylä | II | 18 | aika 38 min 49 sek |
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Toimi 1102 rt 150 cm s. 1910† FIN 50,0 sh | Sopusointu 207 rt 152 cm s. 1903† FIN 37,2 sh | Poke ro Ylihärmä 50,0 rt 153 cm (arvio) s. 1895 FIN | Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887 FIN | Poke Tt 693 2.02,6-6.33 vrt 153 cm s. 1874 |
Pikku (H. Saksalan, Padasjoki) vrt 152 cm | ||||
Sorja 25A-SÖ rt 150 cm s. 1897 FIN | Timo Tt 2376 58,9pi trn 148 cm s. 1890 FIN | Tiio Tt 1497 52,0-5.59 (3 v.) trn 146 cm s. 1884 | ||
Lahja (Takalan) | ||||
Hurja Pella (hulluuteen asti pyrkivä) rt 150 cm s. 1890 FIN | Kirppu Tt 710 44,3-5.34,4 (3 v.) prt 152 cm s. 1879† | |||
Pella (Kuljun) | ||||
Peuha 856-EP prt 148.5 cm s. 1901 FIN sh | Tuisku ro Kortesjärvi trn 152 cm s. 1892 FIN | Härmänpoika Tt 904 48,4-5.47,5 (3 v.) m 148 cm s. 1881 FIN | Poika Tt 627 58,5 vm 146 cm s. 1877 | |
Murto (synt. Vöyrillä) m 150 cm (arvio) s. 1870 | ||||
Vappu (Ojalan) vprt 145 cm FIN | suomenhevosori (Kunnarin, Alahärmä) FIN | |||
Hilppa (Erkkilän, Vähäkyrö) rt 152 cm s. 1911 FIN 2.17,0 sh | Iikka (Erkkilän, Vähäkyrö) prt 150 cm s. 1909 FIN 3.54,0 sh | Nöyrä 201 rt 156 cm s. 1901 FIN | Eversti Tt 2545 52,0-6.38 (3km) m tai mskrj 150 cm s. 1892 FIN | Nöyrä Tt 1848 6.40 rt 153 cm s. 1886 |
Musta (Takalan musta) m s. 1886 | ||||
Roima (vankka, leveä, vireä) 153 cm s. 1890 FIN | Polkka ro Isokyrö km tai päis | |||
Märri (suomalaistyyppinen) trn 153 cm | ||||
Kirppa (Piku) rt 146 cm s. 1902 FIN | Kurre ro Lapua prt 152 cm s. 1890 FIN | Kirppu Tt 710 44,3-5.34,4 (3 v.) prt 152 cm s. 1879† | ||
Freija (Bergrothin, vankka) tprt 148 cm | ||||
Räysä (juoksijatamma) rt 150 cm (arvio) s. 1884 FIN | suomenhevosori (M. Ylanderin, Ylistaro) s. 1879 | |||
Pitkätukka (T. Peltokosken, Ylistaro) prt 147 cm s. 1875 | ||||
Vilppu 800-EP prtkm tai prtpäis 150 cm s. 1899 FIN sh | Polli (Vähäkyrössä) trn 150 cm (arvio) s. 1895 FIN | suomenhevosori (Vari-Heikin, Lamberg) FIN | ||
suomenhevostamma (Mäki-Vanhalan) rt FIN | ||||
Minna (Vähäkyrössä) prtpäis 152 cm s. 1890 FIN | Roima (suuri, vankka ja komea) rt 154 cm s. 1885 FIN | Poro (kaunis, viety Pietariin) nokirt 155 cm s. 1877 | ||
Vanha Kimo (loistohevoselle vivahtava) km tai päis s. 1877 FIN | ||||
Sukutiedot | |||||
Sukusiitosaste | 0.206 % | Täysiä sukupolvia | 3 | Kauimmainen sukupolvi | 11 |
Yhdistelmät | |||||
Kirppu Tt 710 | (5) + (5) | Putte Tt 171 | (8) + (7 + 8 + 9) |
1922 | 13.7.1929 | 1934 | Lisää tälle kuva... |